9.12.2012 11:10
Porukka jakaantui jo aamusta.
Ida ja Jouni lähtivät Juhan kanssa Pashupatinaan eli paikalliselle hautauspaikalle. Pääsy sinne maksoi 500 rupia. Pashupatina on hindujen ja buddhalaisten polttohautauspaikka. Paikalle kävellessä lihan palanut käry haisi jo monen sadan metrin päähän. Sillä hetkellä kolme vainajaa oli jo tulessa ja kahta valmisteltiin.Jos vainaja on isä, vanhin poika toimittaa sytytyksen. Jos vainaja on äiti, sytytyksen tekee nuorin poika. Paikalle on naisilta pääsy kielletty, koska vanhan tavan mukaan myös leski poltettiin ja vielä nykyäänkin jotkut lesket saattaisivat hypätä liekkeihin. Paikka oli rauhallinen ei millään tavalla ahdistava, vaikka tietää, mistä pistävä haju on peräisin. Ehdoton käyntikohde Katmandussa.
Jonny, Tarja, Milla, Jari ja Janne menivät autokorjaamolle. Ekassa korjaamossa oli 50 työntekijää, joista osa oli Intiasta. Työpäivä alkaa klo 8 ja päättyy klo 20 kuusi päivää viikossa. Siellä korjattiin raskaita ajoneuvoja ja tehtiin myös uusia. Toisessa korjattiin henkilöautoja. Autokorjaamon omisti tyttö, joka ei tiennyt autoista yhtään mitään. Iskä oli jättänyt sen tytön hoidettavaksi ja livistänyt Amerikkaan. Katmanduun laaksossa on noin tuhat samantyyppistä korjaamoa.
Johanna, Chrisse, Katja, Jenni ja Maikki menivät tutustumaan Tribhuvanin yliopistoon Sharanin veljen Sharojin kanssa. Yliopisto on maailman yhdeksänneksi suurin ja siellä opiskelee 150 000 opiskelijaa ja henkilöstöä on 14 000.Pääsimme tutustumaan kansainvälisten asioiden yksikköön ja kasvatustieteiden tiedekuntaan. Kansainvälisyyden kehittäminen on vasta lasten kengissä vaikkakin oli mukava kuulla, että yliopisto oli vastikään solminut yhteistyösopimuksen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Kasvatustieteiden tiedekunnan varadekaanin kanssa keskustelimme Nepalin ja Suomen opetussektoreiden nykytilanteista ja eroista. Myös Nepalissa opettajilta vaaditaan nykyään yliopistotutkinto, mikä oli ilahduttavaa kuulla. Opetusharjoittelua tutkintoon sisältyy vain kaksi kuukautta, opetusmetodit ovat tosin vanhanaikaisia.Kävimme myös kuuntelemassa kemian ja matematiikan luentoja ja Maikki pääsi puhumaan satapäiselle opiskelijajoukolle matematiikan hyödyllisyydestä. Kemian salissa haisi kaasu.
Itsenäisyyspäivä jatkui Sharanin tykönä erinomaisten tarjoilujen parissa kiitos ihanan Yumi-vaimon ja energisen nepalilaisen nuorisobändin. Liityimme myöhemmin muiden suomalaisten itsenäisyyspäivän viettoon Maia-baariin.
Mikä ihmeen talkoomatka? Vastauksen löydät täältä
