Ilmastonmuutos mullistaa työelämää
Siirtyminen vähähiilisiin yhteiskuntiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on suuri haaste työntekijöille. Se ei saa romuttaa kenenkään toimeentuloa, eivätkä vaadittavat muutokset saa asettaa eri väestöryhmiä eriarvoiseen asemaan.
Oikeudenmukaisella siirtymällä varmistetaan, että eri alojen työntekijät pysyvät muutoksessa mukana ja heidän toimeentulonsa turvataan elinkeinoelämän eri sektorien kehittyessä ympäristöystävällisempään ja vähähiilisempään suuntaan.
Muutos aiheuttaa työmarkkinoille sekä riskejä että mahdollisuuksia: työ muuttuu ja uusia työpaikkoja syntyy – mutta työpaikkoja myös häviää.
Kiertotalous ja vähähiilisten materiaalien kehittäminen luovat uutta tuotantoa ja haastavat vanhaa.
Näin muutos näkyy eri aloilla
- Liikenteen sähköistyessä polttomoottorien tuotanto antaa tilaa akkuteollisuudelle.
- Energiasektorin siirtymässä vähennetään fossiilisten energialähteiden käyttöä ja investoidaan uusiutuviin energiamuotoihin. Tämä saattaa tarkoittaa työn vähenemistä tai loppumista esimerkiksi hiilikaivoksilla mutta avaa mahdollisuuksia tuuli- tai aurinkovoimaloiden rakentajille ja työntekijöille.
- Julkisissa palveluissa kuten pelastustyössä, terveysalalla ja vesihuollossa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien katastrofien lisääntyminen asettaa työntekijät uusien haasteiden eteen.
Sosiaaliturvan tarve voi kasvaa
Ilmastonmuutos muuttaa väistämättä työskentelyolosuhteita. Ulkotöissä kuten rakennuksilla ahertavan työntekijän riesana on lisääntyvä kuumuus. Maataloudessa puolestaan työolosuhteisiin vaikuttavat kuivuus, tulvat, kovemmat myrskyt sekä pakkaset. Samat ilmiöt aiheuttavat myös heikkoja satoja.
Maapallon kuumenemista torjuvat toimet saattavat siis vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin elättää itsensä ja perheensä. Muutoksen keskellä työskentelevien ihmisten työsuhteet muuttuvat epävarmemmiksi. Lisäksi uudet työt vaativat uudenlaista osaamista. Se voi tarkoittaa, että entiset työntekijät menettävät työpaikkojaan.
Investoinnit uusiin energiamuotoihin saattavat tarkoittaa myös sitä, että pienipalkkaisen perheen tarvitsema vesi ja sähkö kahmivat tilipussista kohtuuttoman suuren osan. Siksi sosiaaliturvaa on kehitettävä niin, että työttömäksi jäävät ja yhteiskunnan heikompiosaiset saavat tukea.
Oikeudenmukainen siirtymä edellyttää, että elinkustannusten nousu pystytään pitämään kurissa. Julkisten palvelujen, kuten energian ja veden, on säilyttävä kaikkien ulottuvilla.
Tarvitaan reilua ilmastopolitiikkaa
Kansainvälisellä ilmastopolitiikalla tulee varmistaa, että kehittyvät maat eivät joudu maksamaan suhteettoman suurta osaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tässä tilanteessa globaalilla ja suomalaisella ay-liikkeellä on tärkeä tehtävä huolehtia siitä, että työntekijät ovat aktiivisia toimijoita muutoksessa.
Mikä on ay-liikkeen rooli?
Oikeudenmukaisen siirtymän tavoite on kirjattu vuonna 2015 allekirjoitettuun Pariisin ilmastosopimukseen. Sen pohjalta kansainvälinen työjärjestö ILO on linjannut periaatteet, joihin myös globaalin ay-liikkeen toiminta pohjautuu. Työntekijöiden näkökulmasta keskeiset tavoitteet ovat:
- Työntekijöiden osallisuus: Työntekijät mukaan suunnittelemaan, arvioimaan ja seuraamaan ilmastotoimia ja strategioita
- Muutosten ennakointi: Ilmasto- ja energiastrategioissa ennakoidaan työllisyys- ja osaamisvaikutukset ja toimitaan niiden mukaan
- Muutosturva: Jos työpaikat vähenevät ilmastopolitiikan takia, työntekijöiden toimeentulo on turvattava.
- Paikalliset yhteisöt: Ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset alueellisiin ja paikallisiin yhteisöihin on arvioitava aina ilmastosuunnitelmien yhteydessä.
Työntekijöiden on ymmärrettävä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja oltava mukana tekemässä valintoja ja päätöksiä siitä, miten muutoksiin varaudutaan. Näin ay-liike voi vaikuttaa muutoksen oikeudenmukaisuuteen.
Liitot mukaan vaikuttamaan
Ammattiliittojen pitää olla mukana niissä pöydissä, joissa muutosta ja siirtymää suunnitellaan – oli kyse sitten kansallisista ilmastopoliittisista linjauksista, yritysten strategiatyöstä tai työpaikkatason muutosten suunnittelusta.
Ammattiliitoilla on tärkeä tehtävä vaikuttamis- ja lainsäädäntötyössä, jotta varmistetaan muun muassa uusien ja kehittyvien energiamuotojen saatavuus kaikille.
Liittojen on oltava mukana varmistamassa, että muutostarpeet ennakoidaan ajoissa ja työntekijöitä koulutetaan tehtäviin, jotka vaativat uutta tai toisenlaista osaamista. Parhaassa tapauksessa työntekijöillä on mahdollisuus jatkuvaan työssä oppimiseen.
Liittojen tulee olla mukana vaikuttamassa lakeihin työolojen osalta. On varmistettava, etteivät työntekijät työskentele heille vaarallisissa olosuhteissa ja että he tunnistavat ilmastomuutokset aiheuttamat uudet riskit. Myös sosiaaliturvan takaaminen kaikille työntekijäryhmille on keskeinen osa ammattiliittojen tärkeää viestiä: ketään ei jätetä.
Mikä on SASKin rooli?
Työelämän ihmisoikeusjärjestönä SASK on sitoutunut ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja pyrkii työllään vaikuttamaan sen sosiaalisiin seurauksiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet luovat toiminnalle raamit.
SASKin työ kohdistuu ILOn ja globaalin ay-liikkeen periaatteita noudattaen hankemaiden ay-liikkeen vahvistamiseen ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
Pyrimme kasvattamaan globaalin etelän liittojen tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, sen seurauksista ja työntekijöiden edun valvomisen tärkeydestä.
Se tarkoittaa ilmasto-oikeudenmukaisuuteen liittyvän koulutuksen, strategiatyön, kampanjoinnin ja vaikuttamistyön tukemista. SASK tukee paikallisia ammattiliittoja toimimaan niiden itsensä määrittelemillä tavoilla.
Oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvät hankkeet
SASKin hanketyössä oikeudenmukainen siirtymä näkyy eri tavoin eri toimialoilla. Joissain hankkeissa se on keskeisenä tavoitteena, kun taas toisissa aihepiiri nousee yksittäisinä alatavoitteina tai toimintoina. Ajan myötä oikeudenmukainen siirtymä tulee näkymään yleisemmin osana SASKin hanketoimintaa.
Oikeudenmukainen siirtymä on keskeisenä teemana seuraavissa hankkeissa:
Verkostot ja työryhmät
SASK verkostoituu kansainvälisen ay-liikkeen kanssa ilmasto-oikeudenmukaisuuteen ja oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvissä kysymyksissä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat ay-liikkeen solidaarisuusjärjestöt erityisesti Pohjoismaissa, Hollannissa, Saksassa ja Australiassa.
Yhdessä hankekumppaneiden ja muiden toimijoiden kanssa vaihdetaan kokemuksia ja strategioita, teetetään tutkimuksia ja koordinoidaan yhteistyötä, jotta se kokonaisuudessaan on mahdollisimman vaikuttavaa.
Suomessa SASK on luonut jäsenjärjestöjensä kanssa oikeudenmukaisen siirtymän verkoston, jossa keskustellaan aiheesta globaalista näkökulmasta, eri toimialojen haasteista ja mahdollisuuksista sekä vaihdetaan kokemuksia.
SASKin kotimaan toiminnassa oikeudenmukainen siirtymä näkyy esimerkiksi koulutuksissa ja kampanjoissa.
SASK on mukana Fingon koordinoimassa järjestöjen Ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja -rahoituksen työryhmässä, joka keskustelee ja koordinoi kannanottoja ja aloitteita ilmastopolitiikkaan ja ilmastorahoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
Ota yhteyttä
Haluatko lisätietoja teemasta oikeudenmukainen siirtymä? Ota yhteyttä Anna Perttulaan, anna.perttula@sask.fi, 040 541 6155.
Lue lisää ilmastonmuutoksesta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä
Kansainvälisten järjestöjen materiaalit
Suurin osa SASKin hankkeista toteutetaan yhteistyössä kansainvälisten ammattiliittojen ja niiden jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestöt tuottavat koulutusmateriaalia, linjaavat strategioita ja kampanjoivat oikeudenmukaisen siirtymän puolesta. Klikkaa nuolesta auki linkit kansainvälisten ay-järjestöjen materiaaleihin.
- Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC: Just Transition Centre
- Teollisuusalojen työntekijöiden kattojärjestö IndustriALL: A trade union guide of practice for a just transition
- Julkisten palvelujen työntekijöiden kattojärjestö PSI: Confronting the climate crisis: Time to act (pdf)
- Kuljetusalan työntekijöiden kattojärjestö ITF: A Just Transition for Urban Transport Workers
- Opetusalan työntekijöiden kattojärjestö Education International: Teach for the planet
- Rakennusalan työntekijöiden kattojärjestö BWI: 100 Climate Actions Report
- Yksityisten palvelualojen työntekijöiden kattojärjestö UNI: Ignoring climate change not an option – strategies for trade union action
- Hotelli- ja elintarvikealan työntekijöiden kattojärjestö IUF: Climate crisis activity book (pdf)