Eräänä maanantaina töihin mennessäni siellä odotti kuitenkin asia, joka hätkäytti enemmän kuin yleensä. Aasiassa hankematkalla ollut kollega oli ottanut valokuvia Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa. Hankekumppaneillamme on projekti Dhakan slummissa Keranigonjissa, jossa nuoret pojat valmistavat farkkuja länsimaiden markkinoille.
Kuvissa on pieniä huoneita, joiden seinävierillä on ompelukoneita ja nurkassa hiekkapuhallin. Kaikkialla maailmassa lapset ovat innokkaita asettumaan kameran eteen, ja kuvissa poseeraa denim-kasojen päällä poikia iloisissa ryhmäkuvissa. Lapsityöläiset asuvat samoissa huoneissa, joissa he hiekkapuhaltavat farkkujamme. Kuten tiedämme Puhtaat vaatteet -kampanjan ansiosta, manuaalinen hiekkapuhallus on erittäin vaarallista. Se aiheuttaa kivipölykeuhkon muutamassa vuodessa, ja tautiin ei ole parannuskeinoa. Jos alkaa hiekkapuhaltaa farkkuja niin nuorena kuin kuvien pojat, ei elä edes kolmekymppiseksi, mitä nyt pidetään nuorena ikänä kuolla silikoosiin.
Nenäpäivää vietetään taas 9.11. Nenäpäivä kertoo viihteen keinoin ikävistä asioista kuten hiekkapuhallusta tekevistä slummin pojista. Osansa keräystuotosta saa myös SASKin ja kumppaneiden Bangladesh-hanke, joka pyrkii saamaan slummin työläisille kunnolliset työ- ja elinolot. Yksi hankkeen tärkeimmistä saavutuksista on terveysaseman perustaminen slummiin. Asema palvelee 30 000:ta potilasta vuosittain. Terveysasema tarjoaa työterveyspalveluita ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa: asioita, jotka ovat aikaisemmin olleet täysin slummin asukkaiden saavuttamattomissa.
Nenäpäivä rohkaisee tekemään hassuja tempauksia keräyksen hyväksi: jokainen ammattiosasto tai yksityinen ihminen voi osallistua. Masentavasta maanantaista, jolloin näin lapsityöläisten kuvat, on pitkä matka perjantain 9. marraskuuta pöljäilyihin.
Silti, tai ehkä juuri siksi, laitan päähäni punaisen nenän ja työporukkamme perustamalle Nenäpäivä-keräystilille muutaman euron. Haastan sinut tekemään saman.
Anna Berghäll
Kirjoittaja on toimittaja ja Työmaana maailma -lehden toimitussihteeri Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKissa.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran ammattiliitto PRO:n nettisivuilla.