Brasilian suurin ammattijärjestö CUT teki pari vuotta sitten päätöksen aloittaa oma kehitysyhteistyöohjelmansa. Maineikas keskusjärjestö ryhtyy tarjoamaan koulutusta ja kokemustaan avuksi maanosansa muille ammattijärjestöille. Se on tulossa mukaan myös ay-liikkeen etelä-etelä-yhteistyöhön vahvistamaan veljesjärjestöjä.
Vielä vuosituhannen vaihteessa CUT kuului itsekin avunsaajiin. Se teki koko 1990-luvun aktiivisesti hankeyhteistyötä varsinkin pohjoismaisten ja hollantilaisten ammattijärjestöjen kanssa. SASK osallistui yhteistyöhön tukemalla muun muassa CUT:n ja sen partnereiden alulle panemaa palkansaajien tutkimuslaitosta DIEESEä sekä tutkimusverkosto Observatorio Socialia, joka seuraa monikansallisten suuryhtiöiden toimintaa. Brasilian ammattiyhdistys-liike halusi niiden avulla käyttöönsä luotettavaa faktatietoa, joka toisi sen vaatimuksille uskottavuutta neuvottelupöydässä ja julkisuudessa.
Nyt DIEESE on Brasiliassa puolivirallisen tutkimuslaitoksen asemassa, jonka ammatillista pätevyyttä tai tietojen luotettavuutta ei kyseenalaista kukaan. Sen palkka- ja hintatilastoja sekä työelämän tutkimusta käyttävät hyväkseen niin ammattijärjestöt kuin yritykset ja valtiovaltakin. Observatorio Social taas tunnetaan myös kansainvälisesti Brasiliassa toimivia jättiyhtiöitä koskevista tutkimusraporteistaan. Ne ovat opettaneet sekä Brasilian että muiden maiden ammattiliitoille paljon siitä, miten monikansallisten yhtiöiden siirtoihin kannattaa varautua ja yhtiöiden kanssa toimia.
CUT ja sen jäsenliitot saivat monenlaista tukea myös järjestökehitykseen sekä kampanjointiin Brasilian työlainsäädännön ja sosiaaliturvan parantamiseksi. Maan ammattiyhdistysliike on ollut vahva taustavoima siinä yhteiskunnallisessa liikkeessä, joka nosti valtaan presidentti Lulan ja tämän edustaman tasa-arvoajattelun. Nyt se pyrkii varmistamaan, että runsaan kymmenen vuoden aikana Brasiliassa alulle pantu tasa-arvokehitys voisi jatkua.
Paine tuon kehityksen katkaisemiseen on vahva, ja se kumpuaa sekä kotimaasta että kriisiytyneestä globaalista taloudesta. Brasiliassa tiedetään, että jos työntekijöiden oikeudet onnistutaan riisumaan ja sosiaaliturva purkamaan naapurimaissa tai Atlantin takana, sama politiikka haastaa ammattiyhdistysliikkeen toimimaan entistä vahvemmin. Siksi CUT on tullut mukaan vahvistamaan oman kansainvälisen verkostonsa heikompia lenkkejä.
SASKilta on usein kysytty, miksi suomalaiset ammattijärjestöt eivät suuntaa apuaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville työntekijäryhmille, järjestäytymättömille aloille ja epäviralliseen talouteen. Niidenhän luulisi olevan enemmän avun tarpeessa kuin asemansa jo jotenkin vakiinnuttaneiden, vahvempien ammattijärjestöjen.
Vastaus on melko yksinkertainen: kaikkien turvaverkkojen ulkopuolella olevia, oikeuksistaan ja yhteistoiminnan voimasta tietämättömiä ihmisiä on jokseenkin mahdotonta auttaa kestävällä tavalla ulkopuolelta, ilman viranomaisten tai järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan myötävaikutusta. Siksi SASK ja suomalaiset ammattiliitot ovat valikoineet kumppaneikseen kokemusta ja osaamista jo hankkineita järjestöjä, jotka vahvistuessaan pystyvät ajamaan myös heikommin järjestäytyneiden työntekijäryhmien
asiaa.
Tuorein tapaus on Filippiinit, jossa on alullaan yhteistyö ay-keskusjärjestö Sentron ja sen jäsenliittojen kanssa. Sentro pyrkii kokoamaan maan hajanaisia ja voimattomia liittoja yhteen antamatta järjestäytymistä vaikeuttavan lainsäädännön estää hankettaan. Se vaatii paitsi tietoa yhtenäisyyden voimasta myös kekseliäisyyttä ja valmiutta etsiä uudenlaisia tapoja puolustaa työntekijöiden oikeuksia.
Sentron perheeseen kuuluvassa postialan ammattiliitossa pohditaan, miten puolustaa niitä tuhansia vuokra- ja pätkätyöläisiä, joilla maan postilaitos nyt teettää erorahapaketeilla ulos siivottujen vakinaisten työt. Lain mukaan näillä uusilla työntekijöillä ei ole oikeutta edes kuulua ammattiliittoon. Mutta niin vain liitto on onnistunut neuvottelemaan työehtosopimuksen, jossa ensimmäistä kertaa määritellään vähimmäisehtoja myös posteissa ahertaville vuokra- ja keikkatyöläisille.
Näin tehdessään postialan ammattiliitto tietysti pyrkii ehkäisemään oman järjestövoimansa hupenemista. Mutta samalla se toteuttaa ammattiyhdistysliikkeen vanhaa, mutta tänä päivänä yhä tarpeellisempaa toimintaperiaatetta: vahvan tehtävä on tukea heikkoa.
Jukka Pääkkönen, viestintäpäällikkö
