Kolumbiassa on pinta-alaan nähden enemmän eläin- ja kasvilajeja kuin missään muualla maailmassa. Noin puoli prosenttia kolumbialaisista omistaa tästä uskomattoman rikkaasta maaperästä noin puolet. Lopuilla 99,4 prosentilla ei ole oikeuksia maahan, jota he viljelevät ja asuttavat.
Erityisen paha tilanne on maaseudulla, jossa pienviljelijät ovat vuosikymmenten ajan joutuneet puolustamaan etujaan aseellisia ryhmittymiä ja suuria monikansallisia yrityksiä vastaan. Aseellinen konflikti on pakottanut suuren joukon pienviljelijöitä maan sisäiseen pakolaisuuteen. Palmuöljy-yhtiöt käyvät röyhkeästi kauppaa pientiloista lunastaen maita luvattomasti puolisotilaallisilta ryhmittymiltä, jotka ottavat rahat, vaikka maat eivät ole niiden.
Nenäpäivän Kolumbia-hanke pyrkii parantamaan erityisesti nuorten mahdollisuuksia pitää puoliaan.
– Maalaisnuoren ei ole helppoa kieltäytyä, jos hänelle tullaan tarjoamaan viittätuhatta dollaria ja sanotaan, että lähde kaupunkiin, sanoo SASKin Latinalaisen Amerikan aluekoordinaattori Patricio Sambonino.
Hankkeessa kasvatetaan yhteisöjen tietoisuutta lasten ja nuorten oikeuksista ja tuetaan perheiden toimeentuloa sekä ruokaomavaraisuutta. Suurimpia haasteita pienviljelijäyhteisöissä on lapsi- ja pakkotyön kitkeminen.
Lapsilla oikeus perheeseen ja hyvään hoitoon
Hankkeen tuloksena pienviljelijäyhteisöt ja paikallisviranomaiset tunnistavat ja tunnustavat lasten ja nuorten oikeudet, lapsityön käyttö vähenee, pienviljelijöiden järjestäytyminen kasvaa, perheiden elintarvikeomavaraisuus paranee ja yhä useampi pienviljelijäperheen nuori voi jäädä kotitilalleen sen sijaan, että lähtisi työn perässä kaupunkiin.
Hanke alkoi huhtikuussa, ja jo nyt nuorille on tarjottu kursseja, jotta he oppisivat viljelemään yhteisöllisemmin ja kaupallistamaan tuotteitaan. Kolmivuotisessa hankkeessa on tarkoitus luoda nuorille parempi ympäristö, jotta he voisivat jäädä kotitiloilleen.
Myös lapsia on kurssitettu. Lasten oikeuksista ja velvollisuuksista voidaan kertoa esimerkiksi yksinkertaisilla piirustustehtävillä, joilla vastataan kysymyksiin: kuka käskee, kuka tottelee, kuka opiskelee, kuka laittaa ruokaa ja kenen täytyy tehdä läksyt.
– Lapset ilmaisivat oikeuttaan kuulua perheeseen, jossa vanhemmat ja sisarukset osoittavat heille rakkautta, kertoo lapsia syyskuun harjoituksissa ohjannut Alexandra Muñoz.
Hanketta tukee Nenäpäivän lisäksi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL.
