Loppuvuodesta 2021 Brysselin Press Clubilla vanhempi herrasmies heilutteli värikkäällä kannella varustettua lehtistä. Rakennusalan työntekijöiden kansainvälisen kattojärjestön BWI:n pääsihteeri Ambet Yuson tervehti yleisöä tiedotustilaisuudessa, jonka aiheena oli tuore raportti. Selvitys ”Dripple or Goal?” kertoo tuloksista, joita on saavutettu sinnikkäällä yhteistyöllä. Uudistukset ovat vaatineet kansainvälistä painostusta, järjestöjen ja kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn työtä sekä Qatarin valtion uudistumishalua.

– Maaleja on tehty, mutta voitto on vielä saavuttamatta, Yuson aloittaa.

Pahin este on poissa

Tänä vuonna pelattaviin jalkapallon MM-kisoihin jo yli vuosikymmenen ajan valmistautuneessa Qatarissa on taaperrettu kohti työntekijöiden ihmisoikeuksia hitaasti ja hivuttamalla.

Maan lakeihin on tehty merkittäviä parannuksia, ja nyt ne on myös otettava toden teolla käyttöön. BWI:n raportti toteaa edistysaskeleet, mutta listaa myös ne puuttuvat askeleet, jotka lopullinen voitto vielä vaatii. BWI latoo pöytään suosituksia lakien ja hyvien käytäntöjen täytäntöönpanoon erityisesti Qatarin hallinnolle, mutta myös FIFAlle ja monikansallisille yrityksille.

Mutta ensin ne maalit.

Työlainsäädännön uudistusta tehtiin vuosia, ja sinä aikana Qatarissa todistettiin epäinhimillisiä työ- ja elinoloja ja tuhansia selvittämättömiä kuolemantapauksia. Lopulta verkko heilahti: siirtotyöntekijöiden ihmisoikeuksia järjestelmällisesti sortava Kafala-järjestelmä purettiin vuonna 2017.

Vaikka järjestelmän kaikuja kuullaan Qatarissa edelleen, päätös sen purkamisesta avasi portin monille muille lakiuudistuksille.

Työntekijöille minimipalkka

Vuonna 2018 maassa säädettiin minimipalkasta, joka takasi siirtotyöntekijälle 206 dollarin (n. 186 euron) kuukausiansiot. Seuraavana vuonna hyväksyttiin exit permit, joka tarkoittaa, että enää siirtotyöntekijä ei tarvitse työnantajan lupaa maasta lähtemiseen. Työntekijöillä on nyt myös oikeus vaihtaa työnantajaa vapaasti. Kotiapulaisina työskenteleviä koskevassa laissa säädettiin kohtuullisista työajoista, tauoista, vapaista ja lomista.

Parannuksia siirtotyöntekijöiden tilanteeseen tuovat myös erilaiset työntekijöitä tukevat toimikunnat, rahastot, valitusmekanismit ja muut elimet. Niiden tehtävänä on muun muassa taata työntekijöiden oikeudet kiistatilanteissa työnantajan kanssa ja auttaa maksamattomien palkkojen tai muiden korvausten hakemisessa.

Jo vuonna 2011 Qatar perusti erityisen työryhmän (Supreme Committee for Delivery & Legacy) kätilöimään maassa vallitsevia rakenteita MM-kisaisännyyden edellyttämien vaatimusten mukaisiksi. Työryhmä on ollut avainasemassa, kun on otettu työolojen kannalta oleellisia terveydenhuoltoon ja turvallisuuteen liittyviä kehitysaskeleita.

Työntekijöille järjestetään terveystarkastuksia ja mielenterveyspalveluita sekä tukea ravintoasioissa. Heille järjestetään turvallisuuskoulutusta, ja erityisesti kuumuudesta aiheutuvia työturvallisuusuhkia on saatu kuriin esimerkiksi viilentävillä työasuilla.

Dripple or goal? -raporttia varten haastateltiin 2 500 siirtotyöntekijää. Tulokset kertovat siitä, että pallo vierii oikeaan suuntaan. Rekrytointimaksujen perintä on vähentynyt: 93 prosenttia haastatelluista ei ole maksanut niitä lainkaan. Rekrytointi tapahtuu ilman monia välikäsiä, ja rekrytoijat noudattavat muutenkin vastuullisempaa linjaa esimerkiksi sopimusehdoissa. Työntekijöiden tilannetta seurataan palautekanavien ja haastattelujen avulla.

Taktiikkapalaverit jatkuvat

Brysselin lehdistötilaisuudessa puhuneet ay-liikkeen edustajat ympäri maailmaa korostivat, että Qatarin kisoissa myös siirtotyöntekijöiden voitto on välttämätön. BWI:n raportissa suositellaan maan hallinnolle taktiikoita, joilla tärkeimmät maalit tehdään.

Listalla ensimmäisenä on kaikkien hienojen uudistusten vieminen järjestelmällisesti ja laajasti käytäntöön. Ne vaikuttavat jo nyt, mutta lakien mukaan mennään lähinnä työmailla ja hotelleissa, jotka liittyvät suoraan jalkapallon MM-kisoihin. Niitä myös valvotaan aktiivisesti. Muilla työpaikoilla tilanne on toinen.

Ay-liike teroittaa myös seikkaa, joka vielä huojuu heikosti uusien tuulien mukana: työntekijöiden järjestäytymisoikeus. Ammattiliitot ovat edelleen Qatarissa laittomia. BWI:n raportti vaatii työpaikoille yhteistoimintaa, jossa työntekijöille taataan oma edustus. Tämäkin toteutuu jo suoraan kisaorganisaation kanssa sopimussuhteessa olevien työnantajien osalta.

Lisäksi BWI ja kansainvälinen pelaajayhdistys FIFPRO vaativat yhteisesti, että Qatariin perustettaisiin siirtotyöntekijöiden keskus, josta he saisivat apua ongelmatilanteissa. Niin kaikkien työntekijöiden perusturva toteutuisi paremmin myös kisojen jälkeen.

Kaikki työ kannattaa

Askel yhteistoimintaa kohti otettiin jälleen maaliskuun alussa, kun Qatarin työministeriö ja kuljetusalan työntekijöiden kansainvälinen kattojärjestö ITF allekirjoittivat eräänlaisen peruskirjan. Memorandun of Understanding vie uudistuneen lainsäädännön hyväksymät työpaikkojen yhteistoimintaan tähtäävät työryhmät seuraavalle tasolle. Sen myötä sekä Qatarin työviranomaiset että ay-liike sitoutuvat aktiivisesti perustamaan paikallisiin ja kansainvälisiin yli 30 työntekijän kuljetusyrityksiin komiteoita, joissa työntekijöillä on edustus. Aivan kuten jo nyt tehdään kisatyömailla.

Sopimuksen sisältö voi tuntua laimealta, mutta Qatarin kaltaisessa maassa jokainen allekirjoitettu paperi ihmisoikeuksien edistämiseksi on tarpeen.

Sen tiedosti myös BWI:n lehdistötilaisuuteen etäyhteydellä osallistunut Huuhkajien silloinen kapteeni Tim Sparv. Hän totesi, että urheilijat joutuvat usein hankalaan tilanteeseen, johon heillä on varsin vähän vaikutusvaltaa.

– Meidän on vain oltava vahvempia ja järjestäydyttävä. Me haluamme olla mukana muutoksessa sekä jalkapallon että koko maailman osalta. Meidän pitää istua pöydissä, joissa päätöksiä tehdään. Me emme pelaa kentillä, jossa niiden rakentajia on kuollut.

BWI:n pääsihteeri Ambet Yuson osallistui SASKin Pelin hinta -teemaseminaariin 8. huhtikuuta.

Teksti: Sini Saaritsa
Kuva: Ellinoora Vesala