– Kehitysyhteistyöjärjestöjen hanketoiminta on suurelta osin suomalaisten verovaroin kustantamaa. Kun käytetään kaikkien yhteistä omaisuutta, pitää tilinpidon ja toiminnan olla läpinäkyvää ja huolella tarkastettua, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen sanoo.
Myös SASKin hanketoiminnassa on edellisellä ohjelmakaudella 2009-2011 ilmennyt yksi väärinkäytös. Väärinkäytös ilmeni alkuvuonna 2012, ja siitä kerrottiin julkisuuteen tiedotteella 5.3.2012.
Väärinkäyttö liittyi Bandungin kaupungissa Indonesiassa päämajaansa pitävään Labour Working Group –järjestöön (LWG). Se on paikallisten ammattiliittojen yhdessä perustama koulutusjärjestö, joka on toteuttanut maan ay-liikkeen koulutusohjelmia jo vuodesta 1995 ja rekisteröitynyt itsenäiseksi järjestöksi kymmenen vuotta sitten. LWG:n jäseninä on paikallisia teollisuuden ja yksityisten palvelualojen ammattiliittoja.
SASKin käytännön hankeyhteistyö LWG:n kanssa kesti viisi vuotta. Yhdessä australialaisen sisarjärjestönsä APHEDAn kanssa SASK tuki ay-liikkeen kouluttajien valmennusohjelmaa, jota LWG toteutti indonesialaisten jäsenjärjestöjensä kanssa.
Koulutusjärjestön talousepäselvyydet tulivat ilmi SASKin omassa hankeseurannassa, jota SASKin kenttähenkilökunta tekee säännöllisesti omilla alueillaan. Epäilysten vahvistuttua SASK teetti yhdessä APHEDAn kanssa hankkeesta erityistilintarkastuksen, jossa selvitettiin niin epäselvyyksien suuruutta ja laatua kuin vastuukysymyksiäkin.
Tarkastuksessa selvisi, että LWG:n palveluksesta eronnut taloudenhoitaja oli vienyt hankkeen kassasta useita tuhansia euroja vastaavan summan. Taloudenhoitaja oli kadonnut yhteystietojaan jättämättä, ja häntä jäljitetään edelleen. Kadonneen rahan lisäksi osaa hankkeen varoista oli käytetty koulutusohjelmaan kuulumattomiin kohteisiin, vastoin SASKin ja LWG:n hankesopimusta.
Ulkopuolisen tilintarkastajan mukaan SASKin osuus tapauksen aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta on rajautunut 29.000 euroon. Tästä noin 12.000 euroa on kassanhoitajan viemiä varoja, loput projektisopimuksesta poikkeavasti käytettyjä, selvityksen alla olevia kuluja. SASK informoi alkuvuonna tapahtumasta päärahoittajaansa ulkoministeriötä sekä hankkeen rahoitukseen osallistuneita Metalliliittoa ja Palvelualojen ammattiliitto PAMia.
– Pitkäaikaisen ja luotettavana pidetyn hankekumppanin talousepäselvyydet olivat tietenkin suuri pettymys, Ronkainen luonnehtii. LWG:n uusi johto on hänen mukaansa tehnyt hyvää yhteistyötä tapauksen selvittämiseksi ja lupasi myös palauttaa vastoin hankesopimusta käytettyjä varoja.
SASK on sopinut Suomen ulkoministeriön kanssa, että se palauttaa väärinkäytetyt varat.
– Taloudellista menetystä suurempi tappio on kuitenkin luottamuksen menetys, joka tässä tapauksessa johti hankeyhteistyön päättymiseen, Janne Ronkainen sanoo.
Mahdollisuus väärinkäytöksiin on SASKissa minimoitu tiiviillä yhteistyöverkostolla ja läheisillä kumppanuussuhteilla.
– Onneksemme oma hankeseurantamme osoitti LWG:n tapauksessa toimivuutensa ja nosti tapauksen päivänvaloon, Ronkainen sanoo.
Kaikkiaan SASKin hanketoiminta kattaa 60 maata eri puolilla maailmaa. Tämän vuoden yhteenlaskettu kehitysyhteistyöbudjetti on 5,5 miljoonaa euroa.
Lisätietoja SASKissa antaa toiminnanjohtaja Janne Ronkainen p. 040 776 8557.
