SASK on Suomen ainoa kehitysyhteistyöjärjestö, jonka toiminta keskittyy työelämään ja työhön. Uskomme, että paras tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Kumpikaan näitä vaatimuksista ei vielä toteudu useimpien kehittyvien maiden työmarkkinoilla.
– Monissa maissa on määritelty minimipalkka, mutta vain harvoin se todella riittää ihmisarvoiseen elämään. Myös muissa työelämän perussioissa on vielä paljon tekemistä. On ympäripyöreitä työpäiviä ilman riittävää lepoa ja korvausta, vakavia puutteita työturvallisuudessa, jopa pakkotyötä, lapsityötä ja ihmiskauppaa, luettelee SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.
Juuri näiden asioiden parantamiseen SASK keskittyy Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Toimintamme keskiössä ovat työntekijöiden oikeudet ja toimeentulo, joita kohentamalla vaikutamme sekä pienen ihmisen elämään että valtion tulovirtoihin.
Virallinen työ kartuttaa valtionkin kassaa
SASKin ja ammattiliittojen toiminta tähtää siihen, että ihmiset tekevät virallista työtä, josta saadaan palkkaa ja maksetaan veroja. Sillä on merkittävä vaikutus talouteen kehittyvissä maissa, joissa valtaosa työstä tehdään epävirallisessa taloudessa, esimerkiksi kaupankäyntinä toreilla ja kaduilla tai pimeinä työkeikkoina.
– Niillä ei vain rakenneta maan hyvinvointia, Ronkainen huomauttaa. – Tietysti pimeä työ houkuttaa, jos virallisista töistä maksettava palkka ei riitä elämiseen ja olot ovat kammottavat.
Hyvä neuvottelukulttuuri myös työnantajan etu
SASKin tavoitteena on saada aikaan sellaisia lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka parantavat työntekijöiden asemaa ja oikeuksia, muun muassa palkkoja, työoloja ja sosiaaliturvaa. Toisaalta muutoksia pyritään saamaan aikaan paikallisesti, kehittämällä työpaikkojen neuvottelukulttuuria.
SASKin toiminnanjohtaja muistuttaa, että kehittyvien maiden markkinoille pyrkivät suomalaisyritykset synnyttävät toiminnallaan myös työtilaisuuksia. On vain pidettävä huoli siitä, että ihmisarvoisen työn ehdot täyttyvät.
– Toimivat neuvottelusuhteet työpaikoilla ovat kaikkien etu – myös työnantajien, Ronkainen korostaa.
– Moni suomalainen yritys on todennut sen suoraan viedessään toimintaansa kehittyviin maihin. Teemme näissä asioissa jo yhteistyötä useiden suomalaisyritysten kanssa.
Tuki kansalaisyhteiskunnalle
Tukemalla ammattiliittoja SASK vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, koska liitojen kautta tavalliset ihmiset pystyvät vaikuttamaan oman elämänsä keskeisiin asioihin. Heidän päivänsä kun kuluvat työssä – jopa siinä määrin, että se uhkaa monien terveyttä.
SASKin toiminta pienentää osaltaan myös tuloeroja, jotka ovat yksi kehitysmaiden isoista ongelmista. Suuret tuloerot lisäävät yhteiskunnallista epävakautta ja vaikuttavat tuoreen OECD:n raportin mukaan pitkällä aikavälillä haitallisesti talouskasvuun.
– Toimimme laajalti, mutta olemme seuranneet tuloksia ja keskittäneet toimintaamme viimeisen ohjelmakauden aikana yhä harvempiin maihin. Yli 80 prosenttia toiminnastamme tapahtuu 21 maassa, Ronkainen kertoo.
Juuri saatujen alueellisten tulosten mukaan SASK on onnistunut tavoitteissaan monin paikoin hyvin. Viimeiset kolme vuotta kestäneen ohjelmakauden lopullinen tulosyhteenveto valmistuu vasta kesän jälkeen, mutta tässä hiukan esimakua onnistumisista. Kaikki ovat esimerkkejä, joissa SASKin hankkeella on ollut osittainen mutta selkeä vaikutus saavutettuun tulokseen.
Esimerkkejä viime ohjelmakauden tuloksista
Toimeentulo ja työehdot
- Vuosina 2012–2014 Aasiassa neuvoteltiin 172 työehtosopimusta, jotka takaavat 115 000 työntekijälle paremman palkan, työsuojelun ja sosiaaliturvan.
- Nepalissa minimipalkka nousi vuosina kolmen viime vuoden aikana 62 %.
- Perun kaivosalalla vuonna 2012 palkat nousivat 16–18 %, työaikaa alettiin seurata ja työturvallisuus parani merkittävästi.
Lainsäädäntö ja työntekijöiden oikeudet
- Indonesian Acehissa ay-liike onnistui SASKin tuella vaikuttamaan osavaltion ensimmäiseen työlakiin niin, että siitä tehtiin heti riittävän oikeudenmukainen.
- Esimerkiksi Mosambikissa ja Burkina Fasossa teollisuuden pätkä- ja vuokratyöläisten kasvavan joukon oikeudet, työolot ja -ehdot paranivat lähemmäksi vakituisten työntekijöiden oikeuksia. Aiemmin heitä eivät koskeneet mitkään säädökset.
- Mosambikin julkisen alan työntekijät saivat vuosien vaikuttamistyön tuloksena oikeuden järjestäytyä ammattiliittoihin. Se on YK:n linjaama ihmisoikeus, jonka toteutumisessa on puutteita monessa maassa etenkin julkisella sektorilla.
- Aasiassa SASKin hankkeiden vaikutuksesta perustettiin lähes 500 uutta ammattiliittoa, ja uusiin ja vanhoihin liittoihin saatiin lähes 300 000 uutta jäsentä. He kaikki voivat nyt paremmin vaikuttaa työehtoihinsa.
Sosiaaliturva
- Indonesiassa ay-liike onnistui vaikuttamaan siihen, että 116 miljoonaa ihmistä pääsi ensimmäistä kertaa kaikille kuuluvan sosiaaliturvan piiriin.
Naiset ja lapset
- Intiassa ja Nepalissa lapsityön kieltävä lauseke saatiin 269 rakennusalan työehtosopimukseen, jotka koskevat yhteensä 116 000 työntekijää.
- Haitissa koulutettiin 900 naista lukemaan ja 346 nuorta sai ammatillisen koulutuksen
- Naisten osuus SASKin hanketoimintoihin osallistuneista kasvoi kolmessa vuodessa 19 prosentista 35 prosenttiin.
