Oikeassa elämässä tuota keskustelua ei tietenkään käydä – tai käydään vain poikkeuksellisesti. Myyjä ei yleensä voi vastata kuten esimerkissä, vaikka tietäisikin asian laidan. Vaatteen ostaja taas kysyy kovin harvoin, ja yleensä lähinnä vaatteen alkuperää.
Kansainvälisten kampanjaverkostojen kokemus osoittaa, että kysymyksillä on merkitystä ja ne vaikuttavat, kun niitä esittää usein. Tietoa ja vastauksia pitää myös vaatia useassa eri portaassa, pitkin koko hankintaketjua.
Kaupan tiskillä tehty kysymys vaikuttaa, jos kauppa on hoitanut osuutensa eli kouluttanut ja ohjeistanut myyjänsä tuotteiden alkuperästä ja kannustaa heitä tuomaan viestiä ylöspäin. Merkkiyhtiölle lähtevä viesti vaikuttaa, kun se on osa ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen laajaa kampanjaa.
Entä ostopäätökset? Miten suosia eettisiä tuotteita, jos niitä on tarjolla vain rajallisesti tai ei ollenkaan? Mitä vaatia yrityksiltä, jotta paidan voisi ostaa pelkäämättä samalla tukevansa nälkäpalkkoihin ja oikeuksien poljentaan perustuvaa arvoketjua?
Tarkastusmatkalla tuotantoketjussa
Piirroskuva on osa SASKin Työmaana maailma -lehdessä julkaistua sarjakuvaa, jossa T-paidan ostaja on saanut kuulla kansainvälisen Clean Clothes -kampanjan tutkimusraportista. Sen mukaan paitatehtaan työntekijöiden palkkojen osuus kaupassa 29 euroa maksavan merkkipaidan hinnasta on vain vähän yli puoli prosenttia. Hän on päätellyt, että vain noin 50 sentin hinnankorotuksella työntekijöiden palkat tehtaalla voisi siis kaksin- tai kolminkertaistaa.
Hän lähtee matkalle paidan hankintaketjuun ja katsoo, mitä kaikkea pitäisi muuttaa, että hänen valmiutensa maksaa kaupalle lisähintaa kohentaisi paidan leikkaajien, ompelijoiden, viimeistelijöiden ja pakkaajien palkkatasoa.
Jotta kuluttajan toive toteutuisi, paitoja teettävän ja markkinoivan asiakasyhtiön pitäisi ottaa ainakin seuraavat askeleet*:
- Pyrkiä solmimaan pitkäaikainen asiakas- ja yhteistyösuhde paitoja tekevän paikallisen tehtaan kanssa.
- Edellyttää tilaustensa ehtona, että tehdas sallii työntekijöiden vapaasti (= ilman ahdistelua ja painostusta) liittyä ammattiliittoon. Tämä tehdään laatimalla sopimus, freedom of association guarantee (takuu järjestäytymisvapaudesta), jonka tehtaanjohto allekirjoittaa ja joka liitetään jokaisen työntekijän kanssa tehtävään työsopimukseen.
- Edellyttää, että tehdas suostuu neuvottelemaan ja solmimaan työntekijöitä edustavan ammattiliiton kanssa palkkoja ja muita työehtoja koskevan työehtosopimuksen ja sitoutuu sallimaan ammattiliiton edustajan pääsyn tehtaalle. Tämä varmistetaan laatimalla erityinen access to workplace guarantee (takuu oikeudesta päästä työpaikalle), jonka tehtaan johto allekirjoittaa yhdessä ammattiliiton kanssa.
- Edellyttää, että tehtaalle luodaan valitusmekanismi, jonka kautta työntekijät voivat pelkäämättä raportoida työpaikan tai palkkauksen epäkohdista joko ammattiliiton kautta tai anonyymisti suoraan tehtaan johdolle.
- Lisätä omaan eettiseen ohjeistoonsa tavoite elämiseen riittävästä palkasta ja ryhtyä noudattamaan sitä. Hankkia säännöllisesti tietoa tuotantoalueen elinkustannuksista ja vertailla tehtaan palkkatasoa elinkustannuksiin (yhteistyössä tehtaan johdosta riippumattoman toimijan kanssa). Edellyttää yhteistyösopimuksessa, että tehtaan johto ottaa elinkustannusten nousun huomioon työntekijöiden palkoista sovittaessa.
- Sitoutua itse siihen, että palkkojen nousu tehtaalla vaikuttaa myös tuotteiden tehdashintaan, siis siihen hintaan minkä merkkiyhtiö tai tämän välittäjä maksaa paidoista tehtaalle.
- Huolehtia siitä, että yhtiön koko hankintaketju ohjeistetaan noudattamaan näitä periaatteita myös käytännössä.
Matkalla tuotantoketjuun kuluttaja oppii, että vaatteentekijät eivät nouse nälkäpalkkakuopasta kuluttajien vapaaehtoisilla lahjoituksilla, vaan omalla järjestäytyneellä toiminnallaan. Kuluttaja voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että järjestäytyminen on aidosti sallittua – ja ettei paitoja hankkiva asiakasyhtiö vedä tilauksiaan pois tehtaalta heti, kun työntekijät onnistuvat hankkimaan palkankorotuksen.
Piirroskuvan tehtaassa unelma on toteutunut: Työntekijät saavat järjestäytyä ammattiliittoihin, jotka puolustavat heidän oikeuksiaan. Myös muut askeleet kohti eettisyyttä on otettu. Kuluttajan maksama 50 sentin lisähinta paidasta on kolminkertaistanut heidän palkkansa.
*) Toimenpidelista perustuu kansainvälisten ammattijärjestöjen ja kampanjaverkostojen suosituksiin ja tutkimusraportteihin.
Teksti: Jukka Pääkkönen
Piirros: Seppo Leinonen
Juttu on julkaistu SASKin Työmaana maailma -lehdessä 3/2014.
Lue myös oiva blogikirjoitus: Vain paholainen pukeutuu Pradaan
