Sotilasjuntan hallitseman Myanmarin vaatetehtaissa ommellaan nyt pakkotyönä

Suuren salin yleisö on aivan hiljaa. Toinen käsi kohotettuna, kolme keskimmäistä sormea pystyssä, kaikki katsovat lavalla seisovaa pienikokoista naista.

Myanmarin teollisuustyöntekijöiden liiton IWFM:n puheenjohtaja Khaing Zar kertoi kotimaansa tilanteesta SASKin Solidaarisuuspäivillä helmikuussa, lähes päivälleen kolme vuotta nuoren demokratian katkaisseen sotilasvallankaappauksen jälkeen.

Kolme sormea on Myanmarin vastarintaliikkeen tunnus. Hämeenlinnan Verkatehtaan yleisö halusi osoittaa solidaarisuuttaan.

SASKin Myanmar-hankkeet jäissä

Kun armeija oli kaapannut Myanmarissa vallan vuonna 2021, se lakkautti ammattiliitot. Samalla meni tietenkin järjestäytymisvapaus ja kaikki muutkin vähä vähältä saavutetut oikeudet.

Myanmarin ay-liikettä tukevat SASKin hankkeet ovat jäissä, koska ammattiliitot ovat kiellettyjä ja niiden johtajat joko vankilassa, piilossa tai paossa ulkomailla.

– Liittojen johtajia ja aktiiveja on tapettu, pidätetty ja tuomittu vankilaan. Myös muita liittojen työntekijöitä, jäseniä ja heitä auttaneita ihmisiä on vankilassa. Armeija hyökkää siviilejä vastaan, ampuu mielenosoittajia, käyttää drooneja ja konekivääreitä, Khaing Zar luettelee.

– Jo pelkästään vallankaappauksen ensimmäisenä vuonna 2021 tapettiin 4 477 ihmistä.

Yhteensä ainakin 6 000 ihmistä on kuollut sotilasjuntan tappamina.

Tehtaat toimivat pakkotyöllä

Saksassa maanpaossa elävä Khaing Zar ei Hämeenlinnassa seissyt ensimmäistä kertaa puhujanpöntössä kertomassa huonoja uutisia. Hän tekee nyt työtään Myanmarin ulkopuolella ja yrittää vaikuttaa kansainvälisen yhteisön tukeen, joka tarvitaan demokratian palauttamiseksi.

Ay-liike ei voi palata Myanmariin ennen kuin demokratia on ensin palannut sinne. Työntekijöiden oikeuksia rakentaneiden työ on muuttanut muotoaan: se on vastarintaliikkeen vahvistamista maan alla tai ulkomailta käsin, osana kansalaisjärjestöjen yhteistä rintamaa.

– Ay-liike toimii nyt taustalla.

Vaikka tekstiiliteollisuus on demokratian ajoista vähentynyt, tehtaissa työskennellään yhä ja entistä karummissa oloissa.

Demokratian viimeisinä vuosina suurella työllä nostettu minimipalkka on nuijittu pohjalukemiin: entinen 3,5 dollarin päiväpalkka on enää 1,50 dollaria, joka Khaing Zarin mukaan ei riitä elämiseen millään mittapuulla. Palkka maksetaan kahdeksan tunnin työstä, mutta todelliset työtunnit ovat jotain aivan muuta.

– Tehtaissa tehdään nyt pakkotyötä. Kun ihmiset eivät pysty työskentelemään niin nopeasti kuin työnantaja vaatii, työt tehdään valmiiksi ylitöinä ilman palkkaa.

Ay-liike: EU tukee sotilasjunttaa

Monet länsimaalaiset, tunnetut brändit teettävät vaatteita edelleen Myanmarissa, vaikka osa on pikkuhiljaa lähtenyt. Muun muassa Inditex ja H&M ovat alkaneet vetää tuotantoaan pois maasta viime elokuun jälkeen, jolloin selvisi, että sen käyttämissä tehtaissa teetettiin töitä pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa.

Kansainvälinen ay-liike on vaatinut vaatejättien poistumista maasta, jossa työntekijöiden oikeuksia ei voida valvoa. Se myös vastustaa Euroopan unionin tukemaa Myanmarin MADE-hanketta, jonka on ilmoitettu vahvistavan ja suojaavan vastuullista liiketoimintaa Myanmarin vaateteollisuudessa. Hankkeen väitetään edistävän ihmisoikeuksien toteutumista, mutta esimerkiksi teollisuustyöntekijöiden kansainvälisen kattojärjestön IndustriALLin mukaan se on käytännössä suoraa tukea sotilasjuntalle.

IndustriALLin tiedossa on lukuisia tapauksia, jossa työntekijöiden järjestäytymisvapautta on loukattu räikeästi, ja yritykset puolustaa heidän oikeuksiaan ovat johtaneet irtisanomisiin, uhkailuihin ja pidätyksiin.

Khaing Zarin ääni kohoaa, kun hän pääsee aiheeseen.

– EU:ssa kuvitellaan, että hankkeella voidaan auttaa työntekijöitä neuvottelemaan. Mutta työntekijäthän pidätetään, jos he esittävät neuvottelupyynnön. Samalla väitetään, että hankkeen tuki on tukea työntekijöille. Miten niin?!

”Ay-liike on vastarinnan selkäranka”

Myanmarissa sotilasjuntta hallitsee edelleen, mutta demokratian puolesta taistelevia riittää. Maa on keskellä sisällissotaa.

Khaing Zar toivoo, että ammattiliitot demokraattisissa maissa vaatisivat hallituksia ja EU-komissiota katkaisemaan kaikki yhteydet Myanmariin.

– Meillä on teille pyyntö, Khaing Zar toteaa lopuksi.

– Jatkakaa meidän demokratiamme tukemista. Ay-liike on vastarinnan selkäranka. Teidän solidaarisuutenne on merkittävää.

SASK jatkoi vielä viime vuonna tukeaan Myanmarin teollisuusalojen liitolle IWFM:lle, jotta se pystyi organisoimaan rauhanomaista vastarintaa sotilasjuntalle osin maanpaosta käsin.

Teksti: Sini Saaritsa
Kuvat: Marko Heinonen ja Janne Hulkkonen