YK:n ilmastoneuvottelut käydään Saksan Bonnissa 5.–15. kesäkuuta. Ne luovat perustan joulukuussa Dubaissa pidettävälle COP28-ilmastohuippukokoukselle.
Paineet onnistumiselle ovat kovat, koska edelliset ilmastoneuvottelut Egyptissä eivät jouduttaneet ilmastokriisin hillitsemistä. Samalla geopoliittinen kriisi on syventynyt ja luottamus neuvotteluryhmien välillä on koetuksella, kun ilmastopolitiikka tunkeutuu yhä syvemmälle osaksi energia-, talous- ja kauppapolitiikkaa.
– Seuraavat kahdeksan vuotta ovat kriittisiä, jotta lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. Tämä edellyttää oikeudenmukaista, nopeaa ja pysyvää fossiilienergian alasajoa, sanoo Amnestyn ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola.
Bonnissa valmistellaan Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisen ensimmäistä määräaikaistarkastelua, niin kutsuttua Global Stocktakea. Sen pitäisi pystyä luomaan kokonaiskuva siitä, ovatko ilmastotoimet linjassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
– Tuleva tarkastelu on kriittinen virstanpylväs: se luo kokonaiskuvan siitä, olemmeko polulla ilmastokriisin torjumiseksi vai emme. Oikein toteutettuna tarkastelu on mekanismi tuuppia merkittäviä saastuttajia nostamaan kunnianhimon tasoa, sanoo Suomen Lähetysseuran vaikuttamistyön johtava asiantuntija Niko Humalisto.
Egyptin COP27-kokouksessa päätettiin myös oikeudenmukaista siirtymää koskevan työohjelman tuomisesta seuraavaan ilmastokokoukseen. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole välttämättä sosiaalisesti oikeudenmukaista ja on tärkeää, että ilmastotoimet koetaan reiluiksi.
– On tärkeää, että ohjelma tulee sisältämään työntekijöille ympäri maailmaa tärkeän koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen toimia ja erityisesti kehitysmaille tärkeän kattavan sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisen, joka turvaa myös työntekijöitä ja heidän perheitään osana ilmastopolitiikkaa, sanoo SASKin asiantuntija Anna Perttula.
Bonnista toivotaan myös lisää panostusta markkinaehtoisten hillintätoimien läpinäkyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.
– Markkinamekanismien sääntökirjauksissa on viime vuosina edistetty, mutta moni käytännön kysymys on vielä määrittelemättä, kuten paikallisyhteisöille ja alkuperäiskansoille tärkeä valitusmekanismin toiminta, toteaa FFD:n ilmasto- ja metsäasiantuntija Noora Simola.
Ilmastokriisin syvetessä paineet siihen sopeutumiseksi kasvaa. Toistaiseksi sopeutumistoimilta on puuttunut yhteinen tavoite, johon Bonnissa pyritään löytämään ratkaisuja. Aihe on politisoitunut, koska tavoite tulee vaikuttamaan siihen, millaisia sopeutumistoimia rahoitetaan ja missä.
– Erityisesti köyhät ovat alttiita muuttuvassa ilmastossa ja eriarvoisuuskehityksen hillitsemiseksi rajalliset taloudelliset resurssit tulisi kohdentaa vastuullisesti haavoittuvuuden vähentämiseksi. Selkeä tavoite liennyttäisi ongelmaa, jossa sopeutumistarahoituksen piiriin lasketaan toimia, joiden yhteys haavoittuvuuden vähentämiseen on heikko, Humalisto toteaa.
Vastaavasti ilmastokriisin aiheuttamille menetyksille ja vahingoille (ilmastotuhoille) ei ole kehitetty jaettua tulkintaa. Monet sopeutumiseksi määriteltävät toimet, kuten meteorologiset ennakkovaroitusjärjestelmät, luetaan myös osaksi ilmastotuhojen välttämistä. Siksi selväpiirteisiä määritelmiä tarvitaan ohjaamaan uuden ilmastuhoihin keskittyvän rahaston tukea haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille.
Tilannetta vaikeuttaa se, että ilmastotuhojen korvaaminen ei ole osa kansainvälistä ilmastorahoitusta. Pariisin sopimuksen mukaan rikkaiden maiden velvollisuus mobilisoida 100 miljardia dollaria ilmastotoimiin koskee sopeutumista ja hillintää. Rahoitusvelvoite päättyy vuonna 2025 ja osapuolten tulisi ensi vuoteen mennessä päättää uudesta tavoitteesta. Tämän yhteydessä tulee käsitellä tukea ilmastotuhojen korvaamiselle.
– Rahoituslupausten pettäminen heikentää tietysti kehittyvien maiden luottamusta neuvotteluihin ja rapauttaa laajemmin ilmastopolitiikan uskottavuutta. Neuvotteluita uudesta rahoitussitoumuksesta on käyty toista vuotta, mutta avoinna olevia kysymyksiä riittää ja kehittyvien maiden edustajat ovat syyttäneet muun muassa EU:ta neuvottelujen taktisesta viivyttämisestä, sanoo Fingon ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg.
Neuvotteluita seuraa paikan päällä Bonnissa Fingon ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg ja Suomen Lähetysseuran vaikuttamistyön johtava asiantuntija Niko Humalisto.
Suomalaisten järjestöjen tiedote
Kuva: Manoranjan Pegu
Lisätiedot SASKin osalta:
Anna Perttula
asiantuntija, oikeudenmukainen siirtymä
+358 40 541 6155
anna.perttula@sask.fi
