YK:n ilmastokokous pidetään Azerbaidzhanin Bakussa 11.–22. marraskuuta. Bakun ilmastokokous käynnistyy tilanteessa, jossa ilmastonmuutos aiheuttaa kiihtyvällä vauhdilla huomattavaa vahinkoa ihmisille, luonnolle ja taloudelle. Jotta turvallista tulevaisuutta voidaan rakentaa oikeudenmukaisesti, on ilmastorahoituksen tasoa nostettava tieteen edellyttämälle tasolle.
Kokouksen valokeilassa on uusi ilmastorahoitustavoite (New Collective Quantified Goal, NCQG), jota tarvitaan fossiilisista polttoaineista luopumisen vauhdittamiseen sekä turvaamaan köyhien maiden oikeus kehittyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista huolimatta. Tavoitteesta on neuvoteltu jo kolme vuotta, mutta edistystä ei ole juurikaan nähty.
– Rahoitustavoitteesta on saatava kokouksessa aikaan vastuita selkeyttävä sopimus ilman porsaanreikiä. Päättäjät eivät voi tulla kokoukseen tyhjin käsin: tieteen viesti rahoitustarpeista on yksiselitteinen, ja tämän on näyttävä konkreettisissa rahoituslupauksissa, sanoo Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingon ilmastotyön asiantuntija Ada Virnes.
Riittävä rahoitus tasaa ilmastokriisin epätasa-arvoistavia vaikutuksia
Järjestöt korostavat, että riittävä ilmastorahoitus on paitsi elintärkeää planeettamme elinkelpoisuuden turvaamiseksi, myös konkreettinen keino tasata ilmastokriisin epätasa-arvoistavia vaikutuksia. Historiallinen vastuu ilmastokriisin aiheuttamista päästöistä on pitkälti kehittyneillä mailla, ja niiden on Bakussa osoitettava valmiutta kantaa vastuunsa syvenevästä kriisistä.
Rahoituslupauksia odotetaan etenkin valtioilta, mutta kehittyvien maiden tarpeisiin vastaaminen vaatii myös yksityistä rahoitusta.
– Toistaiseksi puheet innovatiivisista rahoitusmekanismeista ja hiilen hinnoittelusta ovat kumisseet tyhjyyttään. Kaikkien osapuolten tulee varmistaa, että saastuttaja maksaa -periaatteen toteutumista edistetään konkreettisin aloittein samalla, kun ympäristölle ja ilmastolle haitallisia tukijärjestelmiä puretaan, toteaa Suomen lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
Vaikka rahoitus on Bakun ilmastokokouksen agendan kärjessä, järjestöt odottavat paljon myös neuvotteluilta kansallisten sitoumusten (Nationally Determined Contributions, NDC) päivittämisestä. Toistaiseksi vain harvan valtion sitoumukset ovat Pariisin ilmastosopimuksen vaatimalla tasolla. Nykyisillä sitoumuksilla maapallo on lämpenemässä 2,6–3,1 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Pariisin sopimuksen osapuolet päivittävät sitoumuksiaan vuoden 2025 alussa.
– Bakussa pitää löytää yhteinen sävel siitä, miten viime vuoden maailmanlaajuisen tilannearvion eli Global Stocktaken johtopäätökset viedään käytäntöön. Tähän kuuluu myös fossiilisista polttoaineista irrottautuminen, toteaa WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Bakun ilmastokokous voi parhaimmillaan vahvistaa luottamusta monenkeskiseen sopimiseen ja YK:n toimintakykyyn aikana, jolloin yhteistä sääntöpohjaista maailmanjärjestystä horjutetaan eri tavoin. Uskottavan rahoituspäätöksen syntyminen on täysin keskeistä suurelle osalle maailman maita, järjestöt muistuttavat.
Järjestöt muistuttavat, että tärkeisiin neuvottelukysymyksiin vastaamisen lisäksi kokouksen aikana on huolehdittava kansalaisyhteiskunnan kokoontumisvapauden ja osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta.
Fingon tiedote
SASKin osalta ilmastoasioita seuraa oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Anna Perttula, anna.perttula@sask.fi, p. 040 541 6155.
