Kehittyvien maiden työntekijöiden tukemista pidettiin tarpeellisena SASKin teettämässä gallupissa. Väite oli niinkin voimakas, kuin että ”Suomalaisen ay-liikkeen on tuettava työelämän ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa”.
Sen kanssa samaa mieltä oli 56 % vastanneista. Kasvua samanmielisten osuudessa oli neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2021, jolloin samaa kysyttiin viimeksi. Vain 18 % vastaajista ei pitänyt työelämään liittyvää kehitysyheistötä tarpeellisena.
Ei liene yllätys, että myönteisimmin asiaan suhtautuvat ammattiliittojen jäsenet. Heistä 62 % kannatti tukea maailman työntekijöille. He ovat oivaltaneet liittojen merkittävän roolin työntekijän oikeuksien puolustajina Suomessa ja ovat yleisesti sitä mieltä, että työ on tärkeää myös maailmalla. Liittoon kuulumattomistakin liki puolet (49 %) ajatteli samoin.
SASKin tekemää työtä pidettiin tärkeänä
Myös juuri SASKin tekemä työ työelämän ihmisoikeuksien puolustajana sai vahvan tuen suomalaisilta. SASKin työtä piti tärkeänä 64 % vastaajista. Tässäkin kasvua oli neljä prosenttiyksikköä edellisestä kerrasta. Tämän kysymyksen osalta vastauksissa ei ollut suurta eroa liitojen jäsenten ja ei-jäsenten välillä.
– Tämä on meille vahva signaali, että menemme oikeaan suuntaan korotaessamme entistä enemmän työmme ihmisoikeusnäkökulmaa. Neljä prosenttiyksikköä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta on oikeasti ihan huomattava kasvu tällaisessa kyselyssä, korostaa SASKin kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala.
Tietoisuus suomalaisen ay-liikkeen tekemästä ihmisoikeustyöstä maailmalla oli niin ikään kasvussa. Nyt 29 %, kaksi vuotta sitten 26 %, vastaajista tiesi suomalaisen ay-liikkeen tekemästä ihmisoikeustyöstä kehittyvissä maissa. Vesala näkee näissä prosenteissa valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia.
– Jos työtä pitää tärkeänä 64 prosenttia, mutta vain vajaa kolmannes tietää siitä, ajattelen, että tietoa ay-liikkeen kansainvälisestä työstä kannattaisi hyödyntää enemmänkin perusteltaessa suomalaisille liittoon kuulumisen tärkeyttä.
Positiivinen suhtautuminen ammattiliittojen toimintaan
Kyselyssä kysyttiin myös suhtautumisesta ammattiliitojen toimintaan yleisesti. Vastaajista 63 % suhtautui liittoihin erittäin tai jokseenkin myönteisesti.
Tulos on Vesalan mielestä paljon ay-myönteisempi, kuin mitä julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella.
Tässäkin asiassa nähtiin muutaman prosenttiyksikön kasvu verrattuna kahden vuoden takaiseen. Kaikkein myönteisimmin liittoihin suhtautuvat 51–65-vuotiaat, ja naiset hieman miehiä suopeammin.
Kun vastauksia tarkasteltiin ammattiaseman mukaan, yrittäjät suhtautuivat liittoihin kielteisemmin kuin muut ryhmät. Sen sijaan suuria eroja ei näkynyt siinä, oliko vastaaja työntekijä, toimihenkilö, asiantuntija, esimies tai jo eläkkeellä.
– SASK ei vieläkään ole kovin laajalti tunnettu satunnaisesti valittujen suomalaisten keskuudessa, mutta työtämme pidetään tärkeänä. Oli ilo huomata, että useiden kysymysten kohdalla oli havaittavissa positiivista muutosta, Vesala summaa.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitys nousussa
Tärkeimpinä teemoina ay-liikkeelle kehittyvissä maissa pidetään lapsityön vastaista työtä sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Seuraavaksi eniten kannatusta sai elämiseen riittävä palkka.
Merkille pantavaa on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nousu kolmen tärkeimmän aiheen joukkoon. Myös elämiseen riittävä palkkaa pidettiin nyt aiempaa tärkeämpänä.
– Olemme käyttäneet termiä jo pitkään, ja vähitellen sen merkitys aletaan ymmärtää yhä laajemmin köyhyyden vähentämisessä ja ihmisarvoisen työn elementtinä, Vesala iloitsee.
Hän huomauttaa, että minimipalkka on kehittyvissä maissa poikkeuksetta kaukana elämiseen oikeasti riittävästä tasosta.
– Näin on yhä edelleen, vaikka suomalaistenkin tuella eroa on saatu kurottua pienemmäksi.
Tutkimuksen tausta
Tiedot suomalaisten asenteista selviävät vaikuttavuustutkimuksesta, jonka SASK teetti Aula Researchilla toista kertaa keväällä 2023. Tutkimus kohdistettiin työikäisiin suomalaisiin. Kysely toteutettiin sähköisesti maalis–huhtikuussa.
Kyselyyn vastasi 1 504 ihmistä ympäri Suomen. Heistä puolet oli ammattiliiton jäseniä. Otos edustaa 18–65-vuotiaita suomalaisia iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan kiintiöitynä.
