Hallitus on tänään esittänyt kantansa eduskunnalle niin sanotusta omnibus 1-hankkeesta, jolla EU suunnittelee yritysvastuusääntelyn keventämistä. Hallitus on valmis horjuttamaan merkittävästi yritysten velvollisuuksia huomioida toimintansa vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Tämä heikentäisi yritysten velvoitteita huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta, lapsityövoiman hyväksikäytön ehkäisemisestä ja toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
– Omnibus-hanke johtaa yritysvastuudirektiiviä koskevien poliittisten neuvottelujen uusintakierrokseen ja moniin heikennyksiin vasta noin vuosi sitten sovittuun sääntelyyn. Tilanne on erittäin valitettava ja turhauttava, sanoo Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Outi Hakkarainen.
Komission esityksessä muutoksia ollaan kohdistamassa monin tavoin yritysvastuudirektiivin ydinsisältöön, ei pelkästään hallinnollisen taakan keventämiseen ja yhtenäistämiseen. Heikennyksiä on esitetty esimerkiksi uhrien mahdollisuuksiin hakea oikeutta, päästövähennyksiä edellyttävän ilmastosuunnitelman toteuttamiseen, liikesuhteen lopettamista koskeviin sääntöihin ja lakia rikkoville yrityksille maksettaviksi tuleviin sakkoihin.
Häviäjinä työntekijät: heikennykset mahdollistavat lapsityövoiman ja vaarallisten työolojen jatkumisen
Erityisen huolestuttava muutosesitys on se, että ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoite ulottuisi pääsääntöisesti vain hankintaketjun ensimmäiseen portaaseen.
Tämä jättäisi ison osan ongelmallisimmista hankintaketjujen vaiheista huolellisuusvelvoitteen ulkopuolelle. Tällainen rajaus on merkittävä riski.
– Yritysvastuudirektiivin vesittäminen koskemaan vain yrityksen omaa ja tytäryhtiöiden toimintaa sekä suoria liikekumppaneita heikentää arvoketjun alkupään työntekijöiden äänen kuulumista. Isoimmat ongelmat ovat useimmiten juuri siellä, korostaa SASKin kumppanuuspäällikkö Ellinoora Vesala.
Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi lapsityövoiman käytöstä, puutteellisista, epäinhimillisistä ja myös vaarallisista työoloista tai elämiseen riittämättömästä ansiotasosta.
Onko Suomi luopumassa kansainvälisten standardien noudattamisesta?
YK:n ja OECD:n yritysvastuustandardeihin kuuluu riskiperustainen lähestymistapa, jossa yritykset tarkastelevat toimitusketjun ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä ennakoivasti, kohdistavat toimet sinne missä niitä eniten tarvitaan ja tukevat ketjussa heikoimmassa asemassa olevia.
– Yritysvastuudirektiivi on antanut meille toivoa siitä, että yritykset alkaisivat tarkastella kriittisesti myös liiketoimintamallejaan ja hankintakäytäntöjään, mukaan lukien reilu hinnoittelu. Nyt ehdotettu soveltamisalan rajaaminen ensimmäiseen hankintaportaaseen uhkaa sivuuttaa nämä keskeiset seikat, sanoo afrikkalaisia Reilun kaupan viljelijöitä edustavan Fairtrade African strategia- ja vaikuttavuusjohtaja Madeline Muga.
– Omnibus-muutosten sijaan Suomen tulee huolehtia, että yritysvastuudirektiivissä säilytetään riskiperustainen lähestymistapa ja tuki tuotantoketjujen haavoittuvassa asemassa oleville viljelijöille, työntekijöille ja pk-yrityksille, sanoo Reilun kaupan vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki.
Mistä kyse?
EU:n yritysvastuudirektiivi on laki, jonka tavoitteena on varmistaa, että yritykset tunnistavat toimintansa haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja puuttuvat niihin. Direktiivi astui voimaan pitkien neuvottelujen jälkeen heinäkuussa 2024.
Kansalliset toimeenpanoprosessit olivat jo menossa, myös Suomessa, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti marraskuussa 2024, että komissio käynnistää omnibus-hankkeen yritysvastuusääntelyn keventämiseksi. Ehdotuksensa sisällön komissio julkaisi 26.2.2025.
Yleisesti omnibus tarkoittaa joukkoa samanaikaisesti muutettavia säännöksiä, joilla on yhteinen tavoite. Tässä omnibus-hankkeessa ovat nyt mukana yritysvastuudirektiivi (CSDDD), yritysvastuuraportointidirektiivi (CSRD) sekä taksonomia-asetus, myöhemmin mahdollisesti myös muuta kestävyyssääntelyä.
SASKin, Fingon ja Reilun kaupan tiedote
Kuva: rarrarorro / iStock
