
Nepal on yksi harvoista maista, joka saavutti YK:n vuonna 2000 asettaman vuosituhattavoitteen vähentää äitikuolleisuutta 75 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Myös tuon rajapyykin jälkeen äitien kuolleisuus on vähentynyt joka vuosi: vuodesta 2015 vuoteen 2020 jälleen 31 prosenttia. Vauvojenkin osalta muutos on selkeä: vielä vuonna 1990 tuhannesta vauvasta kuoli 100, mutta vuonna 2025 enää 25.
Terveydenhoitajien rooli on keskeinen
Vapaaehtoisten yhteisöterveydenhoitajien ansiosta synnytys johtaa Nepalissa yhä harvemmin äidin tai vauvan kuolemaan. Iso merkitys äitien ja vauvojen tilanteen paranemisessa on vapaaehtoisilla terveydenhoitajilla, jotka työskentelevät ympäri maata: maaseudulla, vuoristossa ja kaupungeissa. Nepalin terveydenhuolto lepää pitkälti heidän harteillaan. He hoitavat infektioita, auttavat synnytyksissä, antavat rokotuksia sekä jakavat tietoa ja ohjaavat ihmisiä tarvittaessa sairaalaan.
”Joskus joudumme kiipeämään rinteitä ylös ja alas tuntikausia päästäksemme ihmisten koteihin jakamaan esimerkiksi rokotuksia”, kertoi terveydenhoitaja Kabita Kandel haastattelussa vuonna 2024.
Kaikki yhteisöterveydenhoitajat ovat naisia, ja heitä on noin 52 000. He antavat apua rutiini- ja hätätilanteissa. Työtä tehdään noin kuusi tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa.

Terveysohjelma, jonka myötä terveysalan vapaaehtoiset aloittivat toimintansa, alkoi vuonna 1988.
”Olemme ylpeitä roolista, joka meillä on yhteisössämme ja panoksesta, jonka annamme ihmishenkien pelastamiseksi. Emme kuitenkaan halua olla sankareita. Haluamme vain perusedellytykset työhömme ja julkisen terveydenhuollon työntekijöille kuuluvat oikeudet”, kertoi terveydenhoitaja Gita Thing haastattelussa vuonna 2018 eli 30 vuotta ohjelman alkamisesta.
Tavoitteena työntekijän asema
Ylpeys työstä ei kuitenkaan elätä, tarvitaan palkkaa. Naiset ovat heränneet vaatimaan sitä. Vielä yhteisöterveydenhoitajat eivät saa palkkaa, ainoastaan erilaisia pieniä korvauksia. Silti päivät voivat olla pitkiä erityisesti silloin, kun annetaan rokotuksia. Kulukorvausta maksettiin yli 50 kunnassa 1500–6000 rupiaa eli 10–40 euroa kuussa (2024), osassa vieläkin vähemmän. Korvaukset ovat vain murto-osa Nepalin minimipalkasta, joka sekin on vain noin 17 300 rupiaa eli 117 euroa kuussa.
Terveydenhoitajien työtä on tuettu myös lahjoittamalla osalle heistä polkupyörä, sateenvarjo tai laukku. Tärkeä etu on myös vuotuinen korvaus työvaatteista, joka vuonna 2024 oli 10 000 rupiaa (66 euroa). Lisäksi maksettiin noin kolmen euron palkkio työpäivistä, jolloin annettiin rokotuksia.
SASK tukee yhteisöterveydenhoitajien vaikuttamistyötä sen puolesta, että he saavuttaisivat virallisen työntekijän aseman.
Vuoden 2024 edistysaskeleita
- Pohjois-Nepalissa Bansagadhin kunnassa yhteisöterveydenhoitajista tuli virallisia työntekijöitä ja samalla heidät rekisteröitiin sosiaaliturvan piiriin.
- Yhteisöterveydenhoitajat voivat nyt käyttää työssään julkista liikennettä ilmaiseksi
- Pääkaupunki Katmandussa samoin kuin parilla muulla paikkakunnalla terveydenhoitajat saavat tästä lähtien huomattavan palkkion eläköityessään (520–1400 euroa).
- Katmandussa ja Hetaudassa säädettiin eläkeikä 60 vuoteen. Muualla monet tekevät työtä niin pitkään kuin jaksavat. Suuri osa yhteisöterveydenhoitajista on yli 50-vuotiaita.
”On tärkeää, että vapaaehtoiset tunnustetaan virallisiksi työntekijöiksi ja he saavat samat edut kuin muutkin julkisen sektorin työntekijät”, korosti yhteisöterveydenhoitajien ammattiliitto Hevonin puheenjohtaja Basanti Maharjan haastattelussa vuonna 2024.

Tämä on päivitetty versio erillisellä SASKtulokset-verkkosivulla julkaistusta artikkelista.
Kuvat: Rupak Maharjan ja Public Services International PSI