Työelämässä ketään ei saa syrjiä. Syrjimättömyys kuuluu kansainvälisen työjärjestön ILOn perusoikeuksiin ja koskee kaikkia YK:n jäsenmaita. Lisäksi jopa 175 maailman valtiota on vahvistanut syrjinnän kieltämistä koskevan ILOn yleissopimuksen. Maat ovat siis erikseen varmistaneet, että niiden laindäädäntönsä on sopimuksen mukainen.
Jo 1950-luvulla laaditussa sopimuksessa ei tosin mainita erikseen vähemmistöjen oikeuksia. Monissa maissa, kuten Suomessa, on kuitenkin yhdenvertaisuuslaki, joka kieltää syrjinnän myös seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
– Sateenkaarioikeuksien tilanne siis näyttää paperilla aika hyvältä. Käytännössä tilanne ei ole ihan niin valoisa, toteaa SASKin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Tarja Valtonen.
Salatako identiteetti vai ottaa riski ja kertoa?
Töissä käyvillä sateenkaari-ihmisillä on usein muita pienemmät ansiot ja etenemismahdollisuudet. He kohtaavat häirintää ja väkivaltaa työyhteisössä todennäköisesti useammin kuin enemmistöön kuuluvat.
– He joutuvat monesti myös piilottelemaan identiteettiään työelämässä, mikä saattaa näkyä mielenterveysongelmina. Identiteetin paljastuminen voi johtaa potkuihin tai siihen, ettei saa töitä lainkaan, kuvaa Valtonen.
Jos taas isot ongelmat alkavat jo ennen työelämää eikä ihminen ennakkoluulojen takia pääse koulutukseen, terveyspalveluihin tai asuntoon, hänen mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot. Monet päätyvät epävirallisiin ja turvattomiin töihin etenkin globaalissa etelässä.
Kun mennään toiseen ääripäähän ja hyvässä asemassa oleviin ihmisiin, niin kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät saattavat päätyä työkomennuksille maihin, joissa heidän identiteettinsä on laiton, eikä työnantaja välttämättä suojele palkollistaan millään tavoin.
Konservatiiviset arvot valtaavat alaa
Monissa maissa eri puolilla maailmaa konservatiivisuus on nyt vahvoilla. Useiden järjestöjen mukaan tilannetta pahentaa esimerkiksi Afrikassa kasvava anti-gender-liike, joka on hyvin järjestäytynyt ja rahoissaan. Sen takana ovat länsimaiset, usein yhdysvaltalaiset kristilliskonservatiiviset organisaatiot.
Esimerkiksi Ugandassa pelkästään seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön identifioituminen on rangaistava asia. Lakeja on muissakin maissa tiukennettu vähemmistövihamielisempään suuntaan, ja rangaistusasteikon ääripäässä on kuolemanrangaistus.
Niinpä monet pysyvät kaapissa, koska oikeuksien toteutumisesta ei ole mitään takeita. Pahimmillaan identiteetti asettaa ihmisen vaaraan.
Tukea sateenkaariverkoston toiminnalle globaalissa etelässä
Ammattiliittojen tehtävä on kuitenkin kaikkialla maailmassa valvoa kaikkien työntekijöiden oikeuksia, myös eri vähemmistöryhmien.
Ay-liike onkin eri puolilla maailmaa ottanut harppauksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustamisessa, mutta esimerkiksi SASKin Solidaarisuuspäivillä alkuvuodesta puhuneen asiantuntijan James Cavalluzzon mukaan teema saa liitoissa usein imagollisesti ehkä tärkeän mutta panostuksena silti vähäisen roolin.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on tänä keväänä aloittanut hankkeen, jossa tuetaan kansainvälisen sateenkaarioikeuksia edistävän ay-verkoston toimintaa. Eri toimialojen ammattiliittojen maailmanjärjestöt ja monet niiden jäsenjärjestöt ovat perustaneet LGBTI Workers -verkoston, joka tarvitsee tukea.
SASKin ja suomalaisen ay-liikkeen tuella on tarkoitus vahvistaa verkoston toimintaa globaalin etelän maissa.
Hankkeessa annetaan väkivallan ja häirinnän vastaiseen työhön liittyvää koulutusta, tarjotaan eri maissa toimiville sateenkaariaktiiveille mahdollisuus verkostoitua ja tehdään korkean tason vaikuttamistyötä kansainvälisessä työjärjestössä ILOssa.
– Muutoksia on jo nähtävissä sekä liittojen sisäisessä toiminnassa että työehtoneuvottelupöydissä, Valtonen iloitsee.
Vuonna 2024 toteutettavaa hankkeen ensimmäistä vaihetta tukevat SASKin jäsenjärjestöistä erityisesti SAK, JHL, Loimu, PAM, Insinööriliitto ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.
Tutustu hankkeeseen tästä.
