Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja työelämästä, ammattiliittojen tavoitteen työntekijöille voi tiivistää kolmeen sanaan: reilu vihreä siirtymä. Siitä keskusteltiin samaa nimeä kantavassa seminaarissa viime viikolla.
Ilmastonmuutoksen seuraukset rannikkoalueille konkretisoituvat Filippiinien Talisayssa. SASKin hankkeessa koulutetaan kalastajien ammattijärjestön johtajia ja tuetaan heitä neuvotteluissa, jotta aluetta kehitettäisiin hyvän hallintotavan mukaisesti ja kalastajien elinkeino turvattaisiin.
Maailman maiden päättäjät kokoontuvat ensi viikosta alkaen YK:n ilmastokokoukseen Azerbaidzhanin Bakuun. Suomalaiset kehitys- ja ympäristöjärjestöt vaativat kokoukselta vahvaa päätöstä uudesta ilmastorahoitustavoitteesta.
Brasilia on saman haasteen edessä kuin koko muukin maailma: miten toteuttaa vihreä siirtymä? Työntekijöiden kannalta tärkeä kysymys on, miten tehdä se oikeudenmukaisesti.
Indonesia on maailman suurin lämpöhiilen viejä, mutta tilanne on muuttumassa tulevina vuosina. Maa on luopumassa fossiilisista polttoaineista, ja se vaikuttaa merkittävästi työntekijöihin. Miten ammattiliitot ovat mukana muutoksessa?
Ilmastoneuvottelujen osalta kuluva vuosi on rahoituksen supervuosi. Maailman johtajien on sovittava uudesta yhteisestä ilmastorahoitustavoitteesta kasvattaen edellistä 100 miljardin dollarin sitoumusta. Järjestöt ovat huolissaan Suomen kunnianhimon tasosta.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus vaatii, että maailman köyhin väestö huomioidaan ilmastotoimien viedessä työpaikkoja. ITUCin asiantuntija muistuttaa, että samat köyhät ihmiset kärsivät usein eniten myös hirmumyrskyistä ja energiapulasta.
Kansalaisjärjestöt vaativat, että kaikkien maiden, myös Suomen, on kiihdytettävä toimia 1,5 asteen kuumenemisrajan alapuolella pysymiseksi ja lopetettava fossiilisten polttoaineiden käyttö.
Suomalaiset kehitys-, ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöt toivovat YK:n ilmastokokoukselta Bonnissa edistystä fossiilisten polttoaineiden alasajossa sekä ilmastonmuutoksen aiheuttaman eriarvoisuuden torjunnassa.