Viime vuonna useimmat Thaimaasta Suomeen tulleet metsämarjojen poimijat ylsivät nettotuloksiin, jotka vastasivat heidän odotuksiaan. Yli 2 000 thaimaalaisen hurja urakointi suomalaisilla soilla ja metsissä tuotti heille keskimäärin runsaan 2 000 euron nettotulon. Se ylitti selvästi kolmen edellisen vuoden tulokset.
Tämän tiedon rohkaisemana tuhannet thaimaalaiset harkitsevat jälleen lähikuukausina hankkiutumista metsämarjojen poimintaan Suomen kesään – joko ensikertalaisina tai kokeneina poimijoina. Sekä kokeneiden että kokemattomien marjamatka Suomeen sisältää ison taloudellisen riskin. Thaimaalaiset poimijat eivät ole marjoja ostavien yritysten, eivätkä thaimaalaisten työvoiman välittäjien palveluksessa, vaan työskentelevät yrittäjän asemassa omalla riskillään.
Huono marjavuosi tai poimintamatkan järjestelyjen epäonnistuminen jättää poimijat heidän kovista ponnisteluistaan huolimatta taloudellisesti tappiolle. Myös sairastuminen tai tapaturma voi suistaa taloudelliseen katastrofiin, sillä matkalle päästäkseen thaimaalainen poimija on joutunut maksamaan lentomatkoista, viisumista ja rekrytoijan palveluksista tulotasoonsa verrattuna huomattavan summan.
Poimijoiden riskiä on pienennettävä
Ulkoministeriö teetti vähemmistövaltuutetun kehotuksesta selvityksen thaimaalaisten marjanpoimijoiden asemasta. Joulukuussa julkaistun tutkimuksen ”Ulkomaalaiset metsämarjapoimijat Suomessa” tekijät Pekka Rantanen ja Jarno Valkonen pitävät epäreiluna sitä, että kaukomailta Suomeen tulleet poimijat joutuvat yksin kantamaan tällaiset riskit. Heidän johtopäätöksissään korostuvatkin ehdotukset, jotka pienentäisivät yksittäisten poimijoiden taloudellisia riskejä. ”… toiminnan jatkamiseksi tarvitaan sekä nykyistä parempaa ennakko- ja jälkikäteistä valvontaa että yhteisesti sovittuja pelisääntöjä”, tutkijat päättelevät.
Tutkijoiden mielestä valvonnan tehostaminen ja pelisääntöjen kehittely sujuisivat parhaiten, jos metsämarjojen poiminnan seuranta keskitettäisiin yhden viranomaisen tehtäväksi. Marja-alan viranomaistehtävät ovat kuitenkin niin monenlaisia, ettei kaikkia tehtäviä voida siirtää yhdelle viranomaistaholle. Käytännössä parhaana vaihtoehtona he pitävät päävastuun säilyttämistä ulkoasiainministeriölle, jolle tällä hetkellä ketjussa kuuluvat viisumi- ja maahantuloasiat.
Ulkoasiainministeriöllä on aiemmilta vuosilta kokemusta kanssakäymisestä suomalaisten marjayritysten kanssa, jotka hyödyntävät thaimaalaisia poimijoita. Valvonnan tehostamisella tutkijat tarkoittavat paljolti sitä, että näiden yritysten antamien ennakkotietojen ja jälkiraporttien laatua on parannettava.
Ennakkoselvityksistä on käytävä ilmi yritysten koko metsämarjojen hankintaketju sekä käytännöt, vastuut ja velvollisuudet. ”Jälkiselvityksistä on puolestaan käytävä yksityiskohtaisesti ilmi, kuinka poimintatyö on kuluvana vuonna onnistunut ja kuinka poimijat ovat marjamatkalla pärjänneet.”
Viranomaisten on pyydettävä tietoja myös poimijoilta yritysten antamien tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi. Näin muodostettua yrityskohtaista rekisteriä käytettäisiin, kun viisumianomuksia seuraavina vuosina käsitellään. Rekisteri mahdollistaisi myös realistisen kuvan antamisen thaimaalaisille, jotka harkitsevat poimintamatkaa Suomeen.
Tutkijat esittävät, että sääntelyä täydennettäisiin sertifikaattijärjestelmällä. Kaupallisen marjanpoiminnan sertifikaattiehdot täyttävät yritykset saisivat useampivuotisen toimiluvan. Se antaisi oikeuden kutsua tietyn määrän poimijoita Suomeen.
Lisärahoja valvontaan
Raportissa todetaan, että valvonnan tehostaminen vaatii määrärahojen kasvattamista. Määrärahoja vaatii myös marja-alan usean osapuolen yhteistyön kehittäminen. Osapuolia on seitsemän. Niitä ovat Suomen ja Thaimaan valtiot, marja-alan suomalaiset ja henkilörekrytoinnin thaimaalaiset yritykset, poimijoiden ja yritysten välissä toimivat koordinoijat sekä poimijat. Seitsemännen tahon muodostavat poiminta-alueilla elävät ihmiset, joista jotkut ovat esiintyneet uhkaavasti thai-poimijoita kohtaan.
Selvityksen tekijät eivät pidä marjametsien omistajia osapuolena. Tutkijoiden mielestä ei ole tarkoituksenmukaista rajata tai määritellä uudella tavalla jokamiehenoikeutta, jota sovelletaan metsämarjojen kaupalliseen poimintaan.
Juhani Artto
Kuva: Richard Thompson Coon
Lue koko tutkimus:
+ Rantanen-Valkonen: Ulkomaalaiset metsämarjapoimijat Suomessa, Lapin yliopisto 15.12.2011 (pdf, 85 sivua)
