Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on taata säälliset työpaikat kaikille. Tällä tarkoitetaan, että työn pitäisi olla turvallista työntekijälle ja että kunnollisia työpaikkoja olisi tarpeeksi saatavilla kehitysmaissakin. Hyviä keinoja parantaa työolosuhteita ovat työnantajien ja työntekijöiden väliset hyvät suhteet ja vuoropuhelu. Helpointa työntekijöiden kannalta on, jos he voivat koordinoida toimiaan esimerkiksi ammattiyhdistystoiminnan kautta. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK pyrkii toiminnallaan voimaannuttamaan kehitysmaiden ammattiliittoja ja siten edesauttamaan säällisen työelämän kehittymistä köyhissä maissa.
Tutkimuksessamme How can one make work decent? Evidence from a Trade Union Led Intervention in Zambia koetimme korjata tätä puutetta. Tutkimus on tehty yhteistyössä Mari Kangasniemen ja Fidelis Landyn kanssa, ja se on ilmestynyt Palkansaajien tutkimuslaitoksen työpapereita -sarjassa. Siinä arvioimme SASKin toiminnan vaikuttavuutta sambialaisten rakennusalan yritysten ja kuljetusyritysten parissa. Hankkeessa SASK koulutti ammattiyhdistysaktiiveja 16 paikallisessa yrityksessä. Keräsimme aineistoa yli 40 yrityksestä ennen SASKin toimintaa (2014) ja sen jälkeen (2016) ja mittasimme hankkeen vaikutuksia kyselytutkimuksella.
*****
Tulokset osoittavat SASKin hankkeen vähentäneen työpaikkasyrjintää ja lisänneen työntekijöiden luottamusta liittoihin. Ne pohjautuvat tilastolliseen analyysiin noin 400 työntekijän vastauksista. Tutkimuksessa mitattiin SASKin toiminnan vaikuttavuutta myös useaan muuhun tulemaan, mutta näihin toimilla ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää myönteistä vaikutusta. Se, minkä mekanismien tai kanavien kautta tulokset ovat syntyneet tai jääneet syntymättä, jää valitettavasti epäselväksi, kuten kaikissa samaa menetelmää käyttävissä tutkimuksissa. Menetelmä kun tähtää hankkeen tulosten luotettavaan selvittämiseen. Syiden selvittäminen vaatisi monimutkaisempaa tutkimusasetelmaa. Sen tiedämme kuitenkin, että toimintaympäristö Sambiassa oli hankala, ja paikallisten liittojen kapasiteetti ottaa vastaan tukea hyvin rajallinen.
Kyselyissä pyrittiin selvittämään strukturoitujen lomakkeiden avulla muun muassa työolosuhteita, palkkausta ja mahdollista työpaikkasyrjintää. Niitä tehtiin yritysten edustajien, ammattiyhdistystoimijoiden ja erityisesti työntekijöiden parissa. Hanke toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta. Aineiston keräämiseen saatiin rahoitusta SASKilta, mutta se ei ole millään tavoin pyrkinyt vaikuttamaan tutkimuksesta raportointiin. Tutkimus tehtiin määrällisin (kvantitatiivisin) menetelmin, mutta sillä pyrittiin selvittämään myös työelämän ”pehmeämpiä” puolia kuten työtyytyväisyyttä.
*****
Kehitystaloustieteellisessä tutkimuksessa on koettu viimeisten vuosikymmenten aikana melkoinen vallankumous: tutkimuksen painopiste on kääntynyt suuntaan, jossa empiiristen, tilastollisten menetelmien avulla selvitetään erilaisten kehitysyhteistyömuotojen vaikuttavuutta. Painopiste on nimenomaan tutkimuksessa, jossa pyritään mahdollisimman uskottavasti saamaan selville syy-seuraussuhde politiikkatoimenpiteistä kansalaisten hyvinvointiin tai taloudellisiin tulemiin. Erityisesti ns. satunnaistetut koeasetelmat ovat yleistyneet.
Niissä seurataan koehenkilöitä (tai yrityksiä) ajalta ennen ja jälkeen toimenpiteitä luonnontieteitä imitoimalla. Osa kohdehenkilöistä valitaan satunnaisesti toimenpiteiden kohteiksi, ja loput jäävät verrokkiryhmään. Jos sitten tarpeeksi laajassa otoksessa havaitaan eroja koe- ja kontrolliryhmän välillä, voidaan päätellä eron syntyneen nimenomaan toimenpiteen, ei minkään muun samanaikaisen tapahtuman takia.
Tällaisia tutkimustuloksia on maailmalta lähes mitä tahansa kehityspoliittista aihetta koskien, esimerkiksi terveys-, koulutus- ja elinkeinopolitiikan aloilta. Suomessa kehityspolitiikan vaikuttavuutta ei kuitenkaan tyypillisesti arvioida tällaisten menetelmien avulla, vaan ennemminkin seuraamalla vain kohdejoukkoa, ja sitäkin lähinnä laadullisin (kvalitatiivisin) menetelmin. Luonnollisesti tällainenkin selvitystoiminta voi olla arvokasta, mutta kunnianhimoista vaikuttavuustutkimusta tehdään Suomessa liian vähän. Hämmästyttävää on myös se, ettei kansainvälistäkään tutkimusta juuri löydy keinoista, joilla työpaikoilla voitaisiin edistää säällisen työn agendaa, vaikka tavoitetta pidetään niin tärkeänä.
*****
Meidän tutkijoiden näkökulmasta oli ilahduttavaa, että SASK on ollut hyvin kiinnostunut toimintansa vaikuttavuuden mittaamisesta ja tutkimuksen tuloksista. Tällaisen tutkimuksen tekeminen pienehkön suomalaisen kansalaisjärjestön toiminnasta on poikkeuksellista. Tarkoituksemme on jatkaa yhteistyötä ja selvittää lisää, millä tavoilla täsmälleen saataisiin paras mahdollinen vaikuttavuus SASKin toiminnan panoksista tulevissa hankkeissa.
Jukka Pirttilä, Tampereen yliopisto
Tutkimus: How can one make work decent? Evidence from a trade-union led intervention in Zambia (Palkansaajien tutkimuslaitoksen työpapereita)
Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) kehitysyhteistyöhankkeen vaikuttavuutta Sambiassa. Hankkeessa tuettiin ammattiliittojen toimintaa osassa sambialaisia yrityksiä aineistossa olevien muiden yritysten muodostaessa verrokkiryhmän. Hanke vähensi työpaikkasyrjintää ja lisäsi työntekijöiden luottamusta liittoihin, vaikkakin moniin muihin tarkasteltaviin tulemiin hankkeella ei ollut vaikutusta.
Lue lisää! SASKin työ vaikuttaa: Työsyrjintä väheni Sambiassa
