Työelämän perusoikeudet on turvattava myös kehittyvissä maissa

Kansainvälisten taloussuhteiden vahvistaminen ei saa tarkoittaa työpaikkojen laadusta tinkimistä.

Kestävän kehityksen tavoitteet jäävät vähälle huomiolle hallituksen tuoreessa kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa. Suomen kehityspolitiikan keskiössä pitäisi olla jatkossakin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ja ihmisarvoisen työn edistäminen.

Heinäkuussa 2024 julkaistu selonteko keskittyy taloussuhteisiin ja yksityisen sektorin toimintaedellytyksiin. Ihmisarvoinen työ huomioidaan osana naisten ja tyttöjen oikeuksia, mutta muuten ihmisoikeuksien, myös työntekijöiden oikeuksien, toteutuminen jää lähes huomiotta. Suomi ei sitoudu turvaamaan inhimillisiä työoloja ja riittävää toimeentuloa suomalaisten yritysten toiminnassa kehittyvissä maissa.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemien työelämän perusoikeuksien toteutuminen myös kehittyvissä maissa on tärkeää. Ne edistävät ihmisarvoisen työn ja talouskasvun saavuttamista. Tätä YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 8 ei saavuteta, ellei työpaikkojen luomisen osana huomioida myös niiden laatua. Turvallinen työ ja riittävä toimeentulo vahvistavat ihmisten hyvinvointia ja taloutta. Myös paine kriiseihin ja konflikteihin vähenee. Vakaa toimintaympäristö tarjoaa paremmat edellytykset myös suomalaisille toimijoille kehittyvissä maissa.

Kun työelämän perusoikeuksia noudatetaan, vastuullisten yritysten sekä miljoonien pakko- ja lapsityön uhrien asema paranee. Lisäksi suomalaisen työn kilpailukyky vahvistuu, kun epäeettinen toimija ei voi päihittää suomalaista työntekijää polkemalla ihmisoikeuksia toisaalla.

Selonteon puutteet on korjattava eduskuntakäsittelyssä. Vuonna 2023 toteutetun kansalaiskyselyn tulokset tukevat työelämän ihmisoikeuksien parantamiseksi kehittyvissä maissa tehtävää työtä. Enemmistö suomalaisista haluaa työelämän ihmisoikeuksia tuettavan kehittyvissä maissa.

Juska Kivioja
toiminnanjohtaja
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK

Jarkko Eloranta
puheenjohtaja
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK

Antti Palola
puheenjohtaja
STTK

SASKin SAK:n ja STTK:n yhteinen mielipide on julkaistu hieman lyhennettynä Helsingin Sanomissa Lukijan mielipide -palstalla 16.7.2024.

Jaa artikkeli: