Ammattiliitot Suomessa ja maailmalla ovat tarttumassa tiukasti kysymykseen työntekijöille reilusta vihreästä siirtymästä. Siitä puhutaan ja ymmärrystä kasvatetaan, mutta asian ytimeen kaivattaisiin lisää konkretiaa.
Näin voisi tiivistää keskustelun Ammattiliitto Pron ja Kari & Pantsar Co:n järjestämässä Reilu vihreä siirtymä: Uusi suunta työelämälle -seminaarissa.
Konkretia ja todelliset ratkaisut ovat olennaisia, jotta työntekijät saadaan oivaltamaan, että myös työpaikoilla ja ammattiliitoissa on tärkeää ryhtyä ratkomaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita ja näyttämään esimerkkiä kestävässä kehityksen toimissa.
Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen korosti tilaisuuden avauspuheenvuorossa, että ay-liike ei saa muutosta aikaan, ellei ihmisiä saada tämän asian taakse.
– Niin kauan, kun ihmiset kokevat epävarmuutta ja pelkoa työpaikan muutoksesta, emme saa heitä puolellemme. Meidän on oltava luomassa ratkaisuja, niin saamme työntekijät puolellemme.
Työntekijöiden ääni kuuluviin ilmastopöydissä
Yhteä panelistina seminaarissa oli SASKin oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Anna Perttula, joka toi keskusteluun globaalin etelän työntekijöiden näkökulmaa. Hän korosti, että työntekijöillä oltava ääni pöydissä, joissa näistä asioista keskustellaan.
– Monissa kehittyvissä maissa ammattiliittojen kapasiteetti, osaaminen ja voima ovat kuitenkin vasta rakentumassa, joten reilun siirtymän haasteisiin on vaikea vastata. On tärkeää kouluttaa työntekijöitä.
Siihen hän oli tyytyväinen, että maailman ammattiyhdistysliike on löytänyt yhteisen äänen, jossa sekä Suomen että etelän liitot ovat aktiivisesti mukana.
– Pelissä on voittajia ja häviäjiä. Mutta tässä ollaan samassa veneessä: ratkaisuja täytyy löytää yhdessä. On voitava vaikuttaa esimerkiksi työturvallisuuteen. Hyvä, että globaali ay-liike ottaa vahvaa roolia keskustelussa.
Globaalilla ay-liikkeellä Perttula viittaa ay-liikkeen kansainvälisiin kattojärjestöihin, jotka lähes kaikki ovat SASKin kumppaneita kehitysyhteistyöohjelman toteuttamisessa.
Oikeudenmukaisen siirtymän työohjelma tärkeä saavutus ilmastoneuvotteluissa
Myös sitä Perttula pitää edistyksellisenä, että oikeudenmukaisen siirtymän työohjelma hyväksyttiin viime vuonna maailman ilmastokokouksessa COPissa.
– Ay-liike on yksi tärkeä osapuoli COPissa. Nyt vielä Ilmastorahoitus on saatava palvelemaan työohjelman tavoitteita. On saatava laadukkaita työpaikkoja. Uusiutuvan energian alalla olevat työpaikat eivät usein täytä säällisen työn kriteerejä.
Mutta entä se konkretia? Miten työntekijät, ammattiliitot ja työnantajat voivat käytännössä vaikuttaa siihen, että työntekijät kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista mahdollisimman vähän?
Siitä panelistit olivat yhtä mieltä, että työsuojelukysymykset nousevat yhä tärkeämmiksi, kun työtä joudutaan tekemään yhä kuumemmissa ja ennalta arvaamattomasti vaihtelevissa olosuhteissa.
Suomen ilmastopaneelin pitkäaikaisen puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan helleaallot vähentävät työn tuottavuutta ja lisäävät tapaturmia, sairastavuutta ja kuolleisuutta. Hän kysyy, pitääkö TES-neuvotteluja alkaa miettiä uudelleen ympäri maailman.
– Maailmalla pohditaan, pitäisikö sopimuksiin alkaa kirjata vihreään siirtymään liittyviä asioita.
Niitä ovat muun muassa yrityksen toiminnan vaikutus ympäristöön – sen pienentäminen – sekä työsuojelukysymykset.
Ilmastoasioita työehtosopimuksiin
– Vihreitä klausuuleja on jo käytettykin työehtosopimuksissa, Ollikainen toteaa.
Muun muassa ammattiliitto JHL:n TES-tavoitteissa ovat mukana ilmasto- ja ympäristöteemat. Liiton erityisasiantuntija Anna Korpikoski kertoo, että liiton toiveena on saada työntekijät mukaan laatimaan strategioita. Lisäksi tarvitaan työsuojelullisia elementtejä, kuten suojavaatetusta eri olosuhteissa.
SASKin Anna Perttula muistuttaa, että työturvallisuuskysymykset ovat globaalissa etelässä vielä tärkeämmässä roolissa, koska ilmastonmuutoksen aiheuttavat ilmiöt ovat monin paikoin kaksin verroin dramaattisempia kuin meillä.
Myöskään riittävän sosiaaliturvan tärkeyttä ei ole syytä unohtaa.
– Sosiaaliturva ja muut turvaverkot usein olemattomia kehittyvissä maissa. Kun työ loppuu, miten pystytään turvaamaan toimeentulo. Tässäkin vahva ay-liike ja ratkaisujen lobbaaminen ovat tärkeässä roolissa.
Positiivisena hän pitää sitä, että globaalin etelän ay-liike verkostoituu monessa maassa ympäristöliikkeen kanssa. Sitä kautta kasvatetaan osaamista ja luodaan yhdessä ratkaisuja.
Yritysten arkiset käytännöt kestävän kehityksen mukaisiksi
Ilmastonmuutosta pitää pystyä hillitsemään, ja toisaalta on pystyttävä sopeutumaan jo muuttuneeseen tilanteeseen.
Myös ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen näkee, että eteenpäin on menty eikä oikeudenmukainen siirtymä tarkoita työntekijöille tarkoita enää pelkästään rahoitusta ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien toimien vuoksi työttömiksi joutuville.
Ollikainen kiteytti työpaikkojen ja liittojen roolin ilmastonmuutoksen torjujina seuraavasti:
– Olennaista on se, kuinka yritysten arkiset käytännöt muutetaan yhteensopiviksi kestävyyden kanssa. Ammattiliitoista ja työntekijöistä tulee muutosagentteja.
Teksti ja kuva: Laura Ventä
Kehittyvät maat jäivät ilmastokokouksessa ilman kriittisesti tarvitsemaansa tukea
Tämän vuoden YK:n Ilmastokokous COP29 on juuri päättynyt Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa. Sen lopputulema jäi kehittyvien maiden työntekijöiden näkökulmasta vaatimattomaksi. Kokouksessa saavutettiin sopu, mutta asetettu rahoitustavoite on heikko ja jäi kauas kehittyvien maiden tarpeista. Ilmastokriisin eturintamassa olevat maat jäivät jälleen ilman riittävää tukea.
