Tänään tuli kuluneeksi tasan viisi vuotta siitä, kun Rana Plazaksi kutsuttu tehdasrakennus romahti Bangladeshissa ja yli 1100 ihmistä sai surmansa. Loukkaantuneita oli yli 2000. Siksi tällä viikolla vietetään ympäri maailmaa Vaatevallankumous -kampanjaviikkoa, joka haastaa vaateyritykset vastuullisempaan liiketoimintaan.
Bangladeshin katastrofin myötä kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot heräsivät vaatimaan vaatebrändeiltä ja Bangladeshin valtiolta toimia sen eteen, ettei vastaava voisi toistua. Tehtaiden turvallisuuteen ja valtion lainsäädäntöön oli pakko puuttua.
Syntyi viisivuotinen Bangladesh Accord -sopimus, jolla vaatebrändit sitoutuvat tehtaiden tarkastuksiin ja turvallisuuspuutteiden korjaamiseen. Sen on allekirjoittanut 1600 tehdasta ja yli 200 yritystä: Suomesta Reima, Stockmann (Lindex) ja Holmberg. Nyt sopimus on päättymässä. Bangladeshin vaatetuotannosta lähes puolet päätyy EU-maiden kuluttajien käyttöön.
Mikä vaateteollisuudessa on nyt paremmin?
Kansainvälisellä tasolla onnettomuus sai aikaan sen, että tuotantoketjujen läpinäkyvyyteen on järjestöjen ja kuluttajien painostuksesta alettu yrityksissä kiinnittää yhä enemmän huomiota. Läpinäkyvyys takaa brändeille ja firmoille mahdollisuuden puuttua ongelmiin tehdastasolla YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden (v. 2011) vaatimalla tavalla. Onnettomuuden jälkeen yhä useampi valtio on kuitenkin tunnustanut tarpeen säätää yritysvastuusta myös kansallisella lainsäädännöllä.
– Niin ovat tehneet Ranska, Iso-Britannia ja Hollanti. Myös Suomen pitäisi säätää yritysvastuulaki, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin viestintäpäällikkö Laura Ventä sanoo.
Myös paikallisesti sopimus on osoittautunut toimivaksi. Sen myötä tehtaissa on nyt järjestelmät, joiden avulla työntekijät pystyvät tuomaan havaitsemansa turvallisuusuhat esiin. Lisäksi Rana Plazassa vaatteita valmistuttaneiden yritysten perustama rahasto on maksanut onnettomuudessa loukkaantuneille ja uhrien omaisille korvauksia.
Maaliskuussa 2018 tehtaista 83 % oli korjannut tehdastarkastuksissa havaitut puutteet. SASK katsoo, että tehtävä ei kuitenkaan ole loppuun suoritettu, ennen kuin kaikki tehtaat on tarkastettu ja tehty turvallisemmiksi.
– Siksi toukokuussa on tarkoitus solmia uusi vastaava sopimus, kun vanha sopimus umpeutuu. Tästä Accordin jatkosopimuksesta puuttuu vielä liian monta ensimmäisessä mukana ollutta yritystä, Ventä huomauttaa.
Vuoden 2013 onnettomuus on vaikuttanut työntekijöiden palkkatasoon. Kansainvälinen paine johti siihen, että Bangladeshissa säädettiin ensimmäinen minimipalkkalaki. Minimipalkka jäi kuitenkin 61 euroon kuussa (5 300 BDT), mikä ei ole läheskään kohtuulliseen elämiseen riittävä taso. Lain mukaan minimipalkan taso on tarkastettava tänä vuonna, ja paikallinen ammattiyhdistysliike vaatii sen nostamista 184 euroon kuussa (16 000 BDT).
– Vaatimus saattaa kuulostaa kovalta, mutta edes tuo summa ei monien laskelmien mukaan riitä kohtuulliseen elämiseen, sillä inflaatio on korkea ja elinkustannukset kohoavat kovaa vauhtia, Ventä toteaa.
Mitä pitää vielä korjata?
Bangladeshin työlainsäädäntö on olematonta, mikä asettaa työntekijät erittäin haavoittuvaan asemaan. EU ja Kansainvälinen työjärjestö ILO allekirjoittivat jo vuonna 2013 Bangladeshin hallituksen kanssa ”Sustainability Compactin”, jossa hallitus sitoutuu työelämän uudistuksiin. Mitään konkreettista ei kuitenkaan ole tapahtunut, eivätkä kansainvälisesti hyväksytyt työelämän perusoikeudet vieläkään toteudu Bangladeshissa.
Edes onnettomuuksista ei ole päästy eroon. Paikallisen median uutisoinnin mukaan Bangladeshissa on vuoden 2013 jälkeen kuollut arviolta 60 vaatetyöntekijää ja loukkaantunut 500 yhteensä 100 onnettomuudessa.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on Suomen ainoa tekstiiliteollisuuden työntekijöitä maailmalla tukeva kehitysyhteistyöjärjestö. SASK tuki hankkeellaan Bangladeshin tekstiilityöntekijöitä vuosina 2009–2014. Nyt vastaava tuki suuntautuu Myanmariin, Mosambikiin ja Malawiin.
Faktatiedot ovat kansainvälisen Clean Clothes -kampanjan keräämiä. SASK kuuluu Suomessa Puhtaat vaatteet -nimellä tunnettuun kampanjaverkostoon.
