Qatarissa työskentelee rakennustyöntekijöiden lisäksi muitakin ammattiryhmiä, joiden ihmisoikeuksia poljetaan räikeästi. Amnestyn selvityksen mukaan suuressa osassa vartiointialan yrityksiä esiintyy toimintatapoja, jotka täyttävät kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemän pakkotyön tunnusmerkistön: työtä tehdään tahdonvastaisesti tai rangaistuksen uhalla.  

Amnestyn haastattelemat työntekijät kertoivat työskentelevänsä säännöllisesti jopa 12 tuntia päivässä ja 84 tuntia viikossa, ilman yhtään vapaapäivää.  

Yksi haastatelluista kertoi työskennelleensä kolme vuotta ilman vapaapäiviä. Vapaan pitämisestä saatetaan rangaista pidättämällä usean päivän palkka, vaikka Qatarin laki takaa työntekijälle vähintään yhden vapaapäivän viikossa. 

Myös SASKin kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala kohtasi maaliskuisella vierailullaan useita vastaavalla tavalla kaltoin kohdeltuja työntekijöitä. 

– Ugandalainen vartija kertoi työskennelleensä Qatarissa viisi vuotta. Hän teki 12-tuntisia päiviä ilman vapaapäiviä tai lomia. Palkkaa hän sai niin vähän, ettei hänellä ollut varaa lähteä kotiin aloittamaan uutta elämää.  

Rasismia ja mielivaltaisia rangaistuksia

Yrityksissä esiintyi myös rasistista kohtelua, työntekijöiden passien lunastamista ja mielivaltaisia rangaistuksia esimerkiksi wc-taukojen pitämisestä. Moni kertoi vaarallisen kuumista työoloista ja sairaana tehdystä työstä, sillä sairasloman saantia on vaikeutettu. 

Työntekijät pelkäävät nostaa epäkohtia esiin, koska siitä seuraa helposti rangaistus, kuten kenialainen Lawrence kertoo. 

– Työssä pitäisi olla tunnin lounastauko, mutta sitä ei ole ja silti ajasta ei makseta. Perjantain pitäisi olla vapaapäivä, mutta se ei ole. Asioista ei voi valittaa, koska jos teet niin, työsuhteesi päätetään ja sinut karkotetaan maasta. 

FIFA ei ole tutkinut alihankkijoidensa taustoja 

Raportin löydökset vahvistavat ihmisoikeusjärjestöjen esittämät epäilykset siitä, että vaikka Qatar vuonna 2017 teki työlainsäädännön parannuksia, uudistusten toimeenpano ontuu suurelta osin. 

– Lakiuudistusten toimeenpano toteutuu ja työolojen valvonta kohdistuu tällä hetkellä lähes ainoastaan suoraan MM-kisoihin liittyvään toimintaan, eikä nykyistenkään valvontajärjestelmien jatkuvuudesta kisojen jälkeen ole takeita, Vesala huomauttaa. 

Marraskuussa järjestettävät jalkapallon MM-kisat myönnettiin Qatarille maan huonosta ihmisoikeustilanteesta huolimatta. Vaikka FIFA onkin katkaissut sopimuksia sellaisten alihankkijoiden kanssa, joiden toiminnassa on paljastunut väärinkäytöksiä, ei se ole onnistunut kitkemään työntekijöiden hyväksikäyttöä turnaukseen liittyvissä rakennusprojekteissa. Alihankkijoiden taustoja ei ole tutkittu tarpeeksi hyvin ennen niiden palkkaamista, eikä väärinkäytöksiin ole reagoitu ajoissa. 

Qatarissa työskentelee yli kaksi miljoonaa siirtotyöläistä. Amnesty haastatteli selvitystä varten yli kolmeakymmentä nykyistä ja entistä vartijaa kahdeksassa vartiointiyrityksessä, jotka tarjoavat vartiointipalveluita muun muassa Qatarin julkishallinnolle sekä suurille rakennusprojekteille kuten MM-kisatyömaille. Vartiointiyrityksistä kolme työskenteli Qatarissa viime vuonna järjestetyissä FIFA-turnauksissa. 

Yksityiset vartiointiyritykset ovat Qatarissa suuri työnantaja: yksinään neljä tutkimuksen kohteena olevista yrityksistä työllistää 12 000 ihmistä, joista suuri osa on siirtotyöläisiä. 

Teksti: Suomen Amnestyn tiedote ja Laura Ventä
Kuvat: Ellinoora Vesala