Euroopan unionissa on saatu voimaan pitkään valmisteltu yritysvastuusääntely. Vuosi sitten hyväksytty yritysvastuudirektiivi velvoittaa yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista ja ympäristöstä ja niiden toimintaketjuissa. Lisäksi uudistetut yritysvastuuraportointia koskevat velvoitteet tarjoavat yritysten sidosryhmille jatkossa standardoitua ja vertailukelpoista tietoa yritysten vastuullisuustyöstä.
Nyt komissio uhkaa kuitenkin vesittää sääntelykokonaisuuden niin kutsutulla omnibus-aloitteella, jolla olemassa olevaa samaan tavoitteeseen tähtäävää lainsäädäntöä yhdistetään ja yksinkertaistetaan.
Marraskuussa 2024 Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti, että komissio käynnistää niin sanotun omnibus-hankkeen yritysvastuusääntelyn keventämiseksi.
Omnibus-hankkeen kohteena ovat von der Leyenin mukaan yritysvastuudirektiivi (CSDDD), yritysvastuuraportointidirektiivi (CSRD) sekä kestävän rahoituksen taksonomia-asetus. Komissio on kuitenkin antanut ymmärtää, että se saattaa myöhemmässä vaiheessa ottaa tarkasteluun myös muuta kestävyyssääntelyä.
On mahdollista, että hanke keskittyy pelkästään komission omassa toimivallassa olevien asioiden muuttamiseen. Tällaisia olisivat esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivin vaatimuksia täsmentäviin raportointistandardeihin tehtävät muutokset. Komissio voi kuitenkin esittää myös järeämpiä muutoksia. Tämä tarkoittaisi edellä mainittujen direktiivien avaamista kokonaan uusille poliittisille neuvotteluille parlamentissa ja neuvostossa.
Miksi omnibus-hanke on haitallinen?
Jos direktiivien sisällöstä käynnistetään poliittiset neuvottelut, on mahdollista ja jopa todennäköistä, että niitä ei tulla enää hyväksymään ilman merkittäviä heikennyksiä.
Yritysvastuudirektiivin osalta on esitetty muun muassa huolellisuusvelvoitteen rajaamista toimintaketjun ensimmäiseen portaaseen ja siviilioikeudellisen vastuun leikkaamista. Toimet veisivät yritysvastuudirektiivin entistä kauemmas kansainvälisistä yritysvastuustandardeista, kuten YK:n yritysvastuuperiaatteista.
Jo pelkät aikeet avata keskeinen vastuullisuussääntely uusille neuvotteluille luovat epävarmuutta siitä, missä määrin EU on sitoutunut ihmisoikeuksien sekä ilmasto- ja ympäristötoimien edistämiseen. Monet yritykset ovat jo investoineet suuria summia yritysvastuuprosesseihinsa varmistaakseen niiden lainmukaisuuden. Esimerkiksi raportointidirektiivi on Suomessa jo saatettu osaksi lainsäädäntöä, ja isot yritykset ovat jo uudistaneet raportointiprosessinsa sen mukaisesti. Ne julkaisevat ensimmäiset direktiivin mukaiset raportit tämän vuoden keväällä.
Omnibus-hanke vaarantaa luottamuksen sääntelyn ennakoitavuuteen. Se aiheuttaa epävarmuutta ja turhia kustannuksia vastuullisuuteen panostaneille yrityksille suosien yrityksiä, jotka eivät ole ryhtyneet sääntelyn edellyttämiin toimenpiteisiin.
Jos yritysvastuuta koskevat direktiivit eivät etenekään käytäntöön, sääntelykentän tilkkutäkki Euroopan unionissa jatkuu. Ranskassa ja Saksassa on jo omat kansalliset yritysvastuulait. Lisää lakialoitteita odotetaan muissa maissa, jotka ovat laittaneet kansalliset hankkeet jäihin nimenomaan EU-tason sääntelyä odotettaessa.
Mikä on SASKin ja kansalaisjärjestöjen kanta?
SASK ja yli 160 muuta kansalaisjärjestöä ovat vaatineet komissiolle toimitetussa kannanotossaan jo sovitusta yritysvastuusääntelystä kiinnipitämistä. Järjestöt vaativat myös sovituissa aikatauluissa pysymistä koskien sääntelyn kansallista toimeenpanoa. Lisäksi komissiolta vaaditaan selkeää ohjeistusta yrityksille sääntelyn velvoitteiden täyttämiseksi.
Lisäksi vaadimme komissiolta tietoa siitä, mitkä ovat ehdotetun omnibus-hankkeen perustelut, laajuus, aikataulu, lainsäädäntöprosessi ja vaikutukset.
Omnibus-esitys on määrä julkaista 26. helmikuuta. SASK aikoo vaikuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Euroopan komissioon. Pyrimme varmistamaan, että omnibus-hanke keskittyy vain komission toimivallassa oleviin toimiin ilman direktiivin avaamista.
On totta, että EU:ssa on viime vuosina annettu paljon yritysvastuusääntelyä, jossa on joitain päällekkäisyyksiä. Lisäksi komission ohjeistukset ovat viivästyneet ja siksi joidenkin yritysten voi olla vaikea muodostaa selkeää kokonaiskuvaa kaikista velvoitteista. Näihin huoliin on kuitenkin mahdollista vastata ilman, että koko sääntelyhankkeiden toteutuminen vaarannetaan.
Mikä on vastuullisuustyöhön panostaneiden yritysten kanta?
Myös yritykset ovat ottaneet kantaa olemassa olevan yritysvastuusääntelyn säilyttämisen puolesta. Esimerkiksi Nestlé, Unilever ja Mars katsovat, että EU:n kestävyyssääntely edistää yritysten resilienssiä ja kilpailukykyä. Jo sovitun sääntelyn avaamisen sijaan ne ovat vaatineet komissiota keskittymään toimeenpanon tukemiseen. Yritykset korostavat, että investoinnit ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttävät vakaata toimintaympäristöä, jolle ominaista on vakaa sääntely ja laillinen ennakoitavuus. Jo pelkkä ilmoitus tulevasta omnibus-prosessista uhkaa näitä molempia. Näiden yritysten mukaan yritysvastuusääntelyä ei tule avata uudelleenneuvoteltavaksi.
