Zimbabwelaisten muusikoiden luotsaamassa ammattiliitossa naiset ja nuoret löytävät itseluottamuksensa

SASKin uusimman hankekumppanin – muusikoita edustavan ZIMU-liiton – puheenjohtajat ovat naisia, mikä nostattaa ennakkoluuloja Zimbabwessa. Naisten työssään kokema häirintä ja epätasa-arvoinen kohtelu onkin nostettu ZIMUn työlistan kärkipäähän.

Luckmore Magayan päässä keikkuu valtava töyhtöpäähine, kun hän tanssii, laulaa ja lyö rumpuja. Chioneso Rutsiton ja Edith Katijin äänet soivat pehmeinä ja voimakkaina, ja vaikka sanoja ei ymmärrä, ne kuulostavat lyyrisen kauniilta.

SASKin helmikuun alussa Hämeenlinnassa vietettyjen Solidaarisuuspäivien iltajuhlan zimbabwelaiset esiintyjät eivät ole saapuneet Suomeen vain keikalle.

Magaya, Rutsito ja Katiji ovat paitsi Zimbabwessa menestyneitä muusikoita, myös maansa muusikoiden nyt 10-vuotiaan ammattiliiton ZIMUn johtokolmikko. He vierailivat Suomessa opettamassa sekä kertomassa suomalaisille omasta arjestaan. Siitä on toisinaan runollisuus kaukana.

SASKin viime vuonna käynnistynyt, Muusikoiden liiton omarahoittama hanke tukee ZIMUn toimintaa. Sen avulla parannetaan Zimbabwen muusikkojen mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan ja luoda alalle standardeja, joilla torjutaan alipalkkausta, ylipitkiä työkeikkoja, häirintää ja väkivaltaa.

Puheenjohtaja Katijin mukaan ZIMU on jo vuosia hankkinut tietoa ja oppia muiden maiden liitoilta, mutta resurssit toiminnan kehittämiseen ovat puuttuneet.

– Yhteistyö SASKin ja Muusikkojen liiton kanssa avasi meille oven, Katiji kertoo.

Naismuusikoiden häirintä ja epätasa-arvoinen kohtelu on räikeää

Keikkamuusikoita työllistävät hotellit ”maksavat mitä haluavat”. Työn hinta ja muut ehdot sanellaan, eikä niistä neuvotella. Puheenjohtaja Katiji kertoo edellisenä päivänä taas selanneensa liiton somessa alan tekijöiden viestejä.

– Nuori muusikko kysyi, että miksei meille makseta kunnon korvausta. Hän totesi, että sillä hetkellä kun alat puhua sopimuksesta, voit sanoa jäähyväiset työlle, Katiji kertoo.

– Tottakai olen kokenut tämän itsekin.

Alan ongelmat koskevat kaikkia, mutta naiset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Seksuaalinen häirintä on erittäin yleistä, ja eniten siitä kärsivät tietenkin edellä mainitut ryhmät.

– Naismuusikolle voidaan sanoa, että jos haluat levytyssopimuksen, sinun on mentävä sänkyyn tiettyjen miesten kanssa, Rutsito sanoo ja painaa katseensa alas.

– Ihmisten tarinat on kerrottava. Myös minulle on tapahtunut asioita.

Hän ei alistunut vaan sai kurjista kokemuksesta voimaa uskoa, että tilanne on muutettavissa. Rutsito on nykyään ZIMUn varapuheenjohtaja ja vastaa liitossa erityisesti naismuusikoiden ja seksuaalivähemmistojen oikeuksien puolesta tehtävästä työstä.

– Liittona me pidämme näitä asioita esillä, nousemme vastarintaan ja puolustamme muusikoiden turvallista, häirinnästä vapaata tilaa.

Magaya osaa ottaa nuoren yleisönsä myös ay-liikkeen estradeilla

Kun sopimukset ja neuvotteluoikeudet puuttuvat, muusikot käytännössä menettävät oikeuden omaan työhönsä ja musiikkiinsa.

Luckmore Magaya, ZIMUn kolmikon nuorin, keskittyy ammattiyhdistystyössään tukemaan nuoria muusikoita. Katiji kehuu Magayaa vuolaasti, sillä energinen nuorukainen hurmaa yleisönsä niin lavalla soittaessaan kuin puhuessaan uraansa aloittaville muusikoille. Myös suomalaisille puhuessaan hän on täynnä intoa.

– Meillä on mentorointiohjelmia, joiden puitteissa tapaan paljon nuoria ja ohjaan heitä suojelemaan omaa musiikkiaan, siis taiteellista omaisuuttaan.

Se tarkoittaa nuorten valmentamista siihen, miten heidän kannattaa edustaa itseään, pitää puolensa musiikin taiteellisessa tekemisessä ja teknisessä toteutuksessa. Magaya on innoissaan esimerkiksi ZIMUn tavoitteesta luoda omia alustoja musiikin myymiseen. Niiden kautta muusikot voisivat levittää musiikkia niin, että he itse valvovat sitä ja saavat myös heille kuuluvan korvauksen.

Liitto leviää maakuntiin – tämän vuoden tavoitteissa palkkaneuvottelut

Nuori liitto on tunnustettu ja hyväksytty valtiollisella tasolla, mutta heillä on vastassaan alan muiden toimijoiden, kuten hotellien ja levy-yhtiöiden vihamielinen asenne.

– Meitä pidetään uhkana, koska herätämme muusikoiden tietoisuuden, Katiji sanoo.

Hän on henkilökohtaisesti saanut sietää paljon, sillä naisjohtoista liittoa on arvosteltu kiivaasti. Zimbabwessa jylläävät erittäin perinteiset ajattelutavat naisen roolista kotona lasten kanssa. Välillä somekeskustelut ovat raskaita, ja niissä roihuavat myös muusikoiden omat ennakkoluulot.

Osittain muusikoiden asenteisiin vaikuttaa se, että aiemmin ZIMUn toiminta keskittyi pääkaupunkiin, Harareen. Alalla työtä tekevien tilanteet eri puolilla maata vaihtelevat kuitenkin paljon, ja Katiji ja hänen työtoverinsa ovat SASKin hankkeen tuella suunnanneet tarmonsa maakuntiin suuntautuvaan kampanjointiin. He ovat jo kiertäneet seitsemässä maakunnassa tapaamassa alan työntekijöitä, kertomassa heidän oikeuksistaan, työsuojelusta ja yhteisistä tulevaisuuden tavoitteista. Maakuntamatkoilla myös perustetaan alueellisia komiteoita, joiden avulla ylläpidetään yhteyksiä liittoon.

Zimulaiset ovat työstä innoissaan, ja heillä on myös selkeä tavoite tälle vuodelle:

– Toivomme voivamme käynnistää palkkaneuvottelut hotellien kanssa ja sopia minimipalkoista, Katiji sanoo.

Tähtäimessä on myös vaikuttaa yhä enemmän nuorten, naisten ja vammaisten muusikoiden asemaan.

– Haluamme antaa ihmisille rohkeutta puhua, astua esiin ja edustaa myös muita.

Teksti: Sini Saaritsa
Kuvat: Lassi Kaaria ja Laura Ventä